Yhä suurempi osa työpajojen nuorista on vailla ammatillista koulutusta. Tämä käy ilmi Oulun ympäristökuntien työpajaprojektin vuoden 2003 tulosraportista. Kehittämisprojektin jäsenkunnista, Haukiputaasta, Kiimingistä, Limingasta ja Oulunsalosta poikkeuksen teki Oulunsalo, jossa ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 80 prosenttia nuorista. Kiimigissä tutkinnon suorittaneiden osuus oli 32 prosenttia ja muissa kunnissa tasan puolet.
Pajajakson alussa yli puolella nuorista ei ollut lainkaan tai vain alustava tulevaisuuden suunnitelma. Työttömyyttä selittäviä tekijöitä ei löytynyt perhesuhteista, sosiaalisista suhteista tai harrastuneisuudesta. Yksi passiivisuutta selittävä tekijä voi kuitenkin olla, että suurin osa eli 62 prosenttia pajalaisista asui vanhempien luona, vaikka lähes puolet heistä oli yli 20-vuotiaita.
Työpajajakson päättyessä 55 prosentilla nuorista oli selkeä tulevaisuuden suunnitelma, esimerkiksi varma työ- tai opiskelupaikka tai armeijaan meno. Viidellä prosentilla ei ollut urasuunnitelmia lainkaan.
Pajajakson vaikuttavuutta tarkasteltaessa suurimpia muutoksia on tapahtunut toimeentulossa, aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja elämän säännöllisyys olivat myös lisääntyneet.
Työpajajakson keskeytti 32 henkilöä, joista kuudella ei ollut lopettamiseen pätevää syytä. 41 prosenttia lopettaneista keskeytti pajajakson työllistymisen ja 19 prosenttia opiskelun takia.
Vuonna 2003 pajoilla oli 32 nuorta, joilla ei ollut ammatillista koulutusta, heistä 17 haki koulutukseen ja 13 pääsi ammatilliseen koulutukseen ja kolme muuhun koulutukseen. Kouluttamattomista seitsemän meni suorittamaan asepalvelusta.
Työpajanuorille tehtiin seuranta kuuden kuukauden kuluttua pajajakson loppumisesta, seurannassa kävi ilmi, että 24 prosenttia 65 henkilöstä oli jäänyt työttömäksi.
Neljän kunnan yhteisen työpajaprojektin merkittävä osa on seutukunnan yhteinen kuraattoritoiminta, johon kuuluu nuorten tukeminen.