Lokakuun kuntavaaleihin on aikaa kaksi viikkoa, mutta ennakkoäänestys alkaa jo keskiviikkona.
Äänestäjät joutuvat tutkailemaan ehdokaslistoja ja etsimään omaa ehdokasta, jos sellainen ei ole tiedossa jo ennestään.
Oulun vaalipiirissä on ehdolla yli 3 500 ja koko maassa yli 37 000 ehdokasta. Ehdokkaita on eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden lisäksi myös pienpuolueilla ja erillisillä yhteislistoilla.
Vaikka nuorten ehdokasmäärät ovat valtakunnallisesti olleet aikaisemmissa vaaleissa hienovireisessä kasvussa, jää alle 30-vuotiaiden nuorten ehdokasmäärä vain reiluun kymmenekseen. Kun mukaan lasketaan myös 30–35-vuotiaat, nousee nuorten määrä lähes viidennekseen kaikista ehdokkaista.
Eniten nuorten ehdokkaiden määrää ovat lisänneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
Vasemmistoliitolla nuoria ehdokkaita on saman verran kuin aiemmin. Kokoomuksella ja SDP:llä nuorten osuus on hieman pienentynyt.
Vihreillä nuorten ehdokkaiden osuus on suurin puolueen jäsenmäärään suhteutettuna, mutta keskustan listoilla on nuoria määrällisesti eniten.
Nuorten osuus valituista on jäänyt alle heidän ehdokasmääränsä. Viime kuntavaaleissa valituista valtuutetuista 6,2 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Valtuutettujen keski-ikä onkin tukevasti yli 50 vuotta.
Oulu on kuuluisa nuorekkaasta ikärakenteestaan, mutta kuntavaaleissa se ei juuri ole näkynyt.
Edellisissä kuntavaaleissa alle 30-vuotiaita pääsi Oulun valtuustoon kymmenen prosenttia, kun äänestysikäisiä alle kolmikymppisiä oli huomattavasti enemmän.
Demokratian toimivuus, uskottavuus ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuvat parhaiten, kun ehdokkaina on kaiken ikäisiä, kaikista yhteiskuntaryhmistä ja ammateista.
Nuoret ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan huippuluokkaa, mutta kiinnostus politiikkaan on vähäistä.
Nuorten vaikuttamisen tiellä ovat usein opiskelu- ja perhevelvollisuudet. Puuduttava ja muodollinen valtuusto- ja lautakuntatyöskentely vievät aikaa. Alkuvaiheessa asioihin perehtyminen ja uskottavuuden saaminen on työlästä.
Tämän päivän nuoret ovat kuitenkin huomisen vastuunkantajia, vaikka nuoret ikäluokat ovat aiempaa pienempiä. Siksi on kohtuullista, että nuoria kannustetaan mukaan poliittiseen toimintaan, jotta myös heidän äänensä kuuluu päätöksiä tehtäessä.
Nuoret ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, mutta eivät välttämättä nykyisellä mallilla.
Kansalaisjärjestöissä on mahdollista vaikuttaa ja kampanjoida, mutta vain politiikassa toimiminen tuo aitoa valtaa.
Nuoret kaihtavat olemassa olevia valtarakenteita ja haluaisivat kehittää joustavampia ja modernimpia vallankäytön muotoja. Politiikan tekotapoja on muokattava, jotta ne sopivat muillekin kuin suurille ikäluokille.
Päätösten tekeminen ei ole tähtitiedettä, vaikka valta ja vastuu ovatkin suuria.