Kuntien palvelurakenneuudistus otetaan myönteisesti vastaan kuntien nuorisotoimesta vastaavien viranhaltijoiden keskuudessa. Palvelurakenneuudistus on enemmänkin nuorisotoimen valtavirtaa kuin erityinen tai poikkeuksellinen ilmiö.
Suomen Kuntaliiton ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n keskiviikkona julkistettavan kyselyn mukaan nuorisopalveluja tuotetaan vaihtoehtoisella tavalla jo 70 prosentissa kunnissa. Palveluja voidaan järjestää ylikunnallisesti, yhteistyössä eri tahojen kanssa tai sopimustuotantona.
Vaihtoehtoisia tuotantotapoja on käytössä ja suunnitteilla pienissä ja suurissa kunnissa lähes yhtä paljon. Vähiten niitä on Lapin läänissä ja Itä-Suomessa.
Nuorisotilat ja niihin liittyvät nuoriso-ohjaajan palvelut ovat voimakkaimmin lähipalveluksi mielletty palvelumuoto. Kyselyn mukaan omaa kuntaa laajemmalla väestöpohjalla voidaan järjestää retket ja leirit, kansainvälinen nuorisotyö, nuorisotyöntekijöiden koulutus ja nuorisotiedotus.
Työpajatoiminta ja nuorten työllistäminen edellyttävät yhteistyötä työvoimatoimistojen kanssa. Ne toimivat kuntaa laajemmalla alueella. Suomessa on 1 100 nuorisotilaa, 230 nuorten työpajaa ja 550 iltapäiväkerhoa, joista kunnat ja järjestöt vastaavat.
"Kuntien on tosissaan pohdittava uusia väyliä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiselle", Allianssin pääsihteeri Jukka Tahvanainen korostaa.
Maaliskuun alussa voimaan tullut uusi nuorisolaki velvoittaa kunnat järjestämään päätöksentekonsa siten, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa.
Tahvanainen muistuttaa, että nuoria on Suomen väestöstä 1,9 miljoonaa. Lain mukaan nuori on alle 29-vuotias.
Tahvanaisen mukaan yhteiskunnallinen aktiivisuus ei synny tyhjästä. "Jotta nuorista kasvaa kunnan tarvitsemia päättäjiä, on varmistettava, että heidän näkemyksensä nähdään tärkeiksi ja niillä on myös vaikutusta."
Kyselyn mukaan puolet vastaajista ilmoitti järjestävänsä kuulemisvelvoitteen nuorisovaltuutetun tai vastaavan ryhmän kautta. Kuulemista tapahtuu lisäksi nuorisotilatoiminnan (48,7 prosenttia), oppilaskuntien (48,7) ja internetin (32,2) kautta.
Kunnanvaltuutettujen aktiivisuus nuorisoasioissa oli laskenut. Valtuutetut olivat tehneet nuorisoon liittyviä aloitteita 57 prosentissa kunnista. Vastaava osuus oli vuoden 2004 kyselyssä 71 prosenttia.
Sähköinen kysely selvitystä varten lähetettiin kuntien nuorisotoimesta vastaaville. Siihen vastasi 55,3 prosenttia kunnista.