Oulun, Lapin ja Itä-Suomen läänien alueen 13-18-vuotiaista nuorista lähes kaksi kolmasosaa asui kolmen kilometrin etäisyydellä oman kuntansa nuorisotilasta, kun Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä nuorista asui niin lähellä vajaa puolet.
Asia nousee esille valtakunnallisesta lääninhallitusten keskeisten peruspalvelujen tilaa vuonna 2002 koskeneesta selvityksestä. Nuorisotoimenjohtaja Tuula Lehmusvuori Oulun lääninhallituksesta oli aluksi itsekin yllättynyt tuloksesta, mutta katsoo tiukan ikärajoituksen vaikuttaneen tulokseen varsin huomattavasti. Jos yläikä olisi nostettu alle 29-vuotiaita koskevaksi, olisivat tuloksetkin aivan toisenlaiset.
"Tutkimus osoittaa sen, että nuorisotilaverkko on Pohjois- ja Itä-Suomessa tiivis. Se on rakennettu kattavaksi silloin, kun kunnat vielä saivat valtionosuuksia nuorisotilojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Niitä rahoja on käytetty hyvin."
Arvioinnissa oletetaan nuorisotilojen merkittävimmäksi käyttäjäryhmäksi alle 18-vuotiaita nuoria. Siinä ei huomioida muita käyttäjäryhmiä eikä järjestöjä. Lehmusvuoren mukaan saavutettavuuden arvioinnissa on huomioitu ainoastaan kunnalliset ja kuntien vuokraamat nuorisotilat. Jos seurakuntien, nuoriso- ja maamiesseurojen ylläpitämät nuorisotilat otetaan huomioon, tilanne olisi toinen.
Ilman valtion tukea tilojen taso laskee
Kunnat eivät ole saaneet valtion määrärahoista tukea nuorisotilojen investointeihin vuoden 1992 valtionosuusjärjestelmän muutoksen jälkeen. Kun tilojen rakentaminen ja korjaaminen ovat jääneet kokonaan kuntien omille harteille, ei niitä rakenneta eikä valitettavasti myöskään korjata niin innokkaasti.
Nuorisotilojen taso laskee ja sitä kautta kuntien mahdollisuus tarjota nuorille monipuolisia ja tasokkaita nuorisopalveluja heikkenee.
"Kun ylläpito on kokonaan kuntien harteilla, niin valitettavasti monet kunnat hoitavat niitä huonosti. Siinä olisikin yksi seuraavista tutkimusaiheista", Lehmusvuori sanoo.
Lehmusvuoren mielestä seuraavaksi kannattaisi selvittää, miten ja ketkä nuorisotiloja oikein käyttävät sekä miten nuoret itse kokevat kuntansa nuorisotilojen ja -palveluiden toimivuuden. Yhdessä nuorten kanssa voisi selvittää myös, miten kuntiin luodaan entistä monipuolisemmat palvelut.
Raahen nuorisotilat sijoitettu tasaisesti
Raahen kaupunkia Lehmusvuori luonnehtii malliesimerkiksi siitä, miten nuorisotiloja voidaan sijoittaa kaupungin alueelle tasaisesti.
"Nuorisotiloja on eri puolilla kaupunkia. Lisäksi olemme pyrkineet järjestämään nuoriso- ja kerhotoimintaa myös sivukylillekin esimerkiksi Piehinkiin, Kopsaan ja Ylipäähän. Uskon, että linja pitää nuorisotoimen osalta jatkossakin", vahvistaa Raahen kaupungin nuorisotoimenjohtaja Eija Pietilä.
Nuorisotoimen osalta valmisteilla on myös suuri palveluselvitys. Tavoitteena on yhtenäistää kuntafuusion jälkeistä toimintaa, mutta myös tutkia, mitkä toiminnot ovat kannatettavia.