Vuoden voimassa olleeseen nuorisotakuuseen ladattiin suuria odotuksia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että takuu on jäämässä vaille katetta. Tilanne ei parane pelkin julistuksin.
Nuorisotakuuta markkinoitiin mahtipontisesti vuosi sitten, jolloin se tuli voimaan täydellä painolla. Takuunhan pitäisi taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja vastavalmistuneelle alle 30-vuotiaalle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.
Vuoden aikana nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut. Marraskuussa alle 25-vuo-tiaista työttöminä oli työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan 36 000. Luku on 5 100 suurempi kuin vuosi sitten.
Vaikka takuun isä, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) odottaa tästä vuodesta parempaa, kovin lupaavalta hankkeen toteutus ei vaikuta. Yritykset vähentävät edelleen työpaikkojen määrää. Samoin tapahtuu julkisella sektorilla, kunnissa ja valtion laitoksissa. Tällaisissa oloissa nuorisotakuulle on vaikea saada katetta.
Nuorisotakuu kuuluu Kataisen hallituksen kärkihankkeisiin, ja sille on olemassa vankat perusteet.
Kolmesta viiteen prosenttia ikäluokasta ei jatka peruskoulun jälkeen toisen asteen opetukseen. Yli 100 000 nuorta on pelkästään perusasteen varassa ja kilpailee vähenevistä työpaikoista koulutettujen ikätovereidensa kanssa. 40 000 alle kolmekymppistä on tyystin työn ja koulutuksen ulkopuolella.
Tällaisten nuorten osa tämän päivän työmarkkinoilla on surkea. Yhä useammassa tehtävässä vaaditaan pitkälle menevää koulutusta. Kouluttamattomille sopivat työpaikat romahtivat jo edellisen, 1990-luvun laman aikana. Siihen saakka kouluttamattomille oli tarjolla runsaasti enemmän erilaisia aputöitä kuin tänään.
Hallituksen tarkoitus parantaa nuorten työllistymistä on kannatettava, mutta sen keinot eivät näytä siihen tepsivän. Vuoden voimassaolon perusteella ei ole näyttöä siitä, että tuloksia olisi syntynyt.
Ei riitä, että yhteiskunnan kaikki tahot poliitikoista ja yritysjohtajista aina piispoihin ja sosiaalityöntekijöin saakka saadaan yhteisen hyvän taakse.
Pelkin julistuksin tilanne ei muuksi muutu – varsinkin kun politiikka toisaalla sotii nuorisotakuun tavoitteita vastaan. Koulutuspaikkojen vähentäminen ja opetuksen voimavarojen leikkaukset vaikeuttavat entisestäänkin heikoimmassa asemassa olevien nuorten auttamista.
Yleensä syrjäytymisvaaraan ajautu-vien nuorten ongelmat kehittyvät pitkässä juoksussa jo kouluaikana, joten millään vippaskonsteilla elämänkulkua ei saada muutetuksi. Moni nuori tarvitsee tukea arjen hallintaan ennen kuin edes kykenee ottamaan kiinni nuorisotakuun tarjoamasta koulutuksesta tai työstä.
Jokaisen syrjäytymisvaarassa olevan nuoren ongelmat ovat omanlaisiaan, joten suurilla joukkoratkaisuilla niihin on vaikea päästä kiinni. Tarvitaan enemmän yksilöille räätälöityjä polkuja opiskeluun ja sitä kautta työelämään.
Paras takuu nuorille syntyy kuitenkin sitä kautta, että yhteiskunnan talouden rattaisiin saadaan vauhtia.Talouden kasvu on perusta sille, että voimavaroja riittää myös yksilöllisten ongelmien ratkaisuun.