Pian 22 vuotta täyttävä Markus Ritvanen on kyllästynyt joutenoloon. Ravintolakokin perustutkinnon suorittanut mies on ollut työttömänä noin yhdeksän kuukautta.
- Käsien ja varpaiden sormet eivät riitä, kun lasken, montako työpaikkahakemusta olen tehnyt. Kaikenlaisia töitä on tullut haettua, muitakin kuin oman alan duuneja. Täällä on maailman surkein työtilanne, Oulussa asuva Ritvanen huokaa.
Hänellä riittää kohtalotovereita. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuussa liki 46 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Nuorisotyöttömyys on kasvanut liki kaikissa maakunnissa parin viime vuoden aikana.
Pahin tilanne on rakennemuutoksen kurittamassa Kymenlaaksossa. Siellä työttömiä työnhakijoita alle 25-vuotiaista oli helmikuussa liki 24 prosenttia.
- Yritykset ovat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan porukkaa. Nuoret eivät siksi pääse töihin eivätkä työkokeiluihin. Lisäksi maakunnassamme on yllättävän paljon kouluttamattomia nuoria, sanoo nuorten palveluiden asiantuntija Sinikka Puruskainen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.
Lähes yhtä korkea nuorisotyöttömyys oli Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lappi ja Kainuu onnistuneet
Matalimmat nuorisotyöttömyysluvut löytyvät Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta. Siellä nuorisotyöttömyys on jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin pahimmilla alueilla.
- Ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla työttömyysluvut ovat olleet aina alempana. Tätä on ihmetelty paljon. Jostain syystä näillä alueilla koulutus on parempaa ja työpaikoista on pystytty pitämään kiinni, kertoo tutkija Pekka Myrskylä.
Hän on tutkinut muun muassa työttömyyden alueellisia eroja sekä nuorten syrjäytymistä.
Lappi ja Kainuu ovat onnistuneet kääntämään nuorisotyöttömyyden lievään laskuun. Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen arvioi, että ainakin osasyy maakunnan kaunistuneisiin lukuihin on 2013 voimaan tullut nuorisotakuu. Yhä useampi nuori on saatu TE-toimiston palvelujen piiriin, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun.
Nuorisotyöttömyyden kokonaisluvuissa nuorisotakuu ei vielä näy. Nuorisotakuun ajatus on, että jokaiselle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Asiantuntijoiden mukaan nuorisotakuu tuli voimaan hankalaan lama-aikaan.
Työttömyys tympäisee
Maakunnissa tehdään hartiavoimin töitä, jotta nuoret saataisiin pois kotoa. Esimerkiksi Pohjois-Savo aikoo puolittaa nuorisotyöttömyytensä vuoden 2017 loppuun mennessä.
- Jalkaudumme oppilaitoksiin ja yrityksiin. Järjestämme myös rekrytointitapahtumia, kertoo hankkeen projektipäällikkö Panu Hiekkala.
Pohjois-Pohjanmaalla erityisenä huolena ovat nuoret, joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta. TE-toimiston palvelujohtaja Pirjo Juntusen mukaan heille ollaan keväällä järjestämässä uudenlaista koulutusta, jossa he 100 päivän aikana saavat pohtia omia jatkopolkujaan koulutukseen tai työelämään.
Tutkija Pekka Myrskylä katsoo, että toimenpiteet nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi pitäisikin räätälöidä maakunnittain: se mikä sopii Kainuuseen, ei välttämättä toimi Uudellamaalla.
Markus Ritvanen toivoo itselleen lisäkoulutusta.
- Jotain, että pääsisi töihin. Tympäisee niin maan pirusti olla täällä kämpillä.