Lasten ja nuorten sijoitusyksiköiden työntekijät tarvitsevat nykyistä enemmän oikeuksia, sanoo Oulun poliisin nuorisorikosryhmässä työskentelevä rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen.
Korhosen mukaan viitisen vuotta sitten toteutettu lastensuojelulain uudistus epäonnistui eräissä kohdin.
”Yksityisyyden suoja on Suomessa vahva, mutta kyllä sijoitettujen nuorten kanssa työskentelevillä pitäisi olla oikeus ottaa kiinni nuori, josta he ovat vastuussa. Niin oli ennen lakiuudistusta.”
Korhosen mukaan karanneiden nuorten aktiiviseen etsimiseen ei poliisilla riitä millään aikaa.
Kännykkäpaikannustakin saadaan käyttää vain, jos kohde on vakavassa vaarassa. Sellaiseksi ei katsota esimerkiksi alaikäisen päihteiden käyttöä epämääräisessä aikuisporukassa.
”Varmasti nuorellekin olisi parempi, että tutut aikuiset ottaisivat hänet kiinni. Monesti karkumatkoihin liittyy monenlaista ikävää. Yhä useammin tyttöjen karkureissujen jälkeen selvitellään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.”
Korhonen muistuttaa, että poliisin mahdollista liittymistä karkurin etsintään hidastaa se, että sijoitusyksikön henkilökunnan pyynnöstä poliisi ei voi ottaa karkuria kiinni. Väliin tarvitaan sosiaalipuolelta poliisille tullut virka-apupyyntö.
”Nuoren etu olisi, että karkumatka voitaisiin keskeyttää mahdollisimman pian. Jokainen hatkareissu tietää takapakkia nuoren elämän normalisoitumiseen.”