Nuorisorangaistus tulisi nuorten rikosseuraamusjärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän mielestä ulottaa koko maahan ja sen käyttöala laajentaa koskemaan myös 18-20-vuotiaiden tekemät rikokset. Kokeilussa on mukana nyt vain seitsemän käräjäoikeuden alueen 15-17-vuotiaat rikoksentekijät.
Torstaina oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.) mietintönsä luovuttaneen toimikunnan mukaan rangaistusta pitäisi jatkossa kohdentaa etenkin nuoriin, joille ehdollinen rangaistus ei ole riittävän tuntuva ja tehokas. Nuorisorangaistusta tuomittaisiin neljästä kuukaudesta enintään vuoteen ja tuomittu olisi valvonnassa koko rangaistusajan. Täytäntöönpanosta vastaisi edelleen kriminaalihuoltolaitos.
Ehdotuksen mukaan nuorisorangaistus jakaantuisi perusmuotoiseen ja työpalvelulla tehostettuun rangaistukseen. Se voisi olla myös päihde- ja mielenterveyshoitoa. Perusmuotoisessa rangaistus sisältäisi valvontatapaamisia, valvonnan alaisena suoritettavia toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Työpalvelulla tehostettuna rangaistus voitaisiin langettaa 18-20-vuotiaana tehdyistä rikoksista. Työpalvelu kestäisi 10-100 tuntia ja se voisi olla joko työharjoittelua tai palkatonta työtä. Kokeilussa työpalvelun kesto on ollut enintään 60 tuntia.
"Päihde- ja mielenterveyshoidon mukaan ottaminen olisi huomattava muutos. Nuorisorangaistus voitaisiin tarvittaessa määrätä kokonaan tai osaksi suoritettavaksi hoitona", sanoo toimikunnan sihteeri, oikeusministeriön erityisasiantuntija Janne Kanerva.
Nuorisorangaistusta on kokeiltu Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Vaasan ja Joensuun käräjäoikeuksien alueilla. Lisäksi on kihlakunnissa järjestetty erilaisia kokeiluja. Esimerkiksi Rovaniemellä on parasta aikaa meneillään huumenuorten hoitoonohjauskokeilu ja Kajaanissa sekä Koillismaalla aloitellaan rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävää kokeilua.
"Kaikissa vastaavanlaisissa muissakin kokeiluissa on syyttäjille annettu mahdollisuus syyttämättäjättämispäätöksen tekemiseen ja käräjäoikeuksille tuomiotta jättämiseen, jos nuori on aktiivisesti mukana kokeilussa. Nuori kokee silloin viranomaisten toimet palkkiona", sanoo Kanerva.
Uusia keinoja
Toimikunta korostaa poliisin määräämän matkustuskiellon käyttökelpoisuutta rikoskierteen katkaisussa. Poliisi voisi kieltää nuorta oleskelemasta tietyllä alueella ja toisaalta velvoittaa olemaan tietyssä paikassa. Myös sähköisesti valvotun kotiarestin käyttöä pitäisi toimikunnan mielestä selvittää. Sen rinnalla voitaisiin kokeilla myös laitosarestia, tuomioistuimen antamaa rangaistusvaroitusta ja ehdollista tuomitsematta jättämistä.
Sovittelutoiminnan valtakunnallistamishanke saa toimikunnalta täyden tuen.
Valvonta voitaisiin ehdotuksen mukaan edelleen tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta. Uutta olisivat laiminlyöntien seuraukset. Poliisi voisi noutaa valvontatapaamiseen saapumatta jääneen nuoren seuraavaan tapaamiseen ja hänelle voitaisiin antaa rikkomuksesta huomautus. Lisäksi alle 18-vuotiaan huoltaja saisi tiedon laiminlyönnistä.
Toimikunta ei nähnyt syytä takertua eduskunnan äskettäin vahvistamaan 15 vuoden rikosoikeudelliseen vastuuikärajaan. Se painottaa, että nuorten tekemien rikosten käsittelyajat pitäisi saada mahdollisimman lyhyeksi esitutkinnassa, syyteharinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Esimerkiksi Oulussa on jo ylletty kaikissa niissä kahteen viikkoon. Alle 18-vuotiaiden epäiltyjen vanhempien osallistumista kuulusteluihin ja oikeudenkäynteihin pitäisi toimikunnan mielestä edistää.
"Vankila ei ole nuorelle oikea paikka. Huomattava osa ehdottomaan vankeuteen tuomituista nuorista palaa vankilaan nopeasti vapautumisensa jälkeen", korostaa Janne Kanerva.