Nuoret ovat nousseet näkyvään osaan Viron ja Venäjän välille syntyneessä patsaskiistassa. Viikonloppuna Tallinnassa nuorten mielenosoitus kääntyi mellakoinniksi, ja Viron Moskovan-suurlähetystöä on häirinnyt venäläisten nuorten järjestö Nashi jo viikon ajan.
Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro huomauttaa, että nuoret ovat yleensä mielenosoitusten perusjoukko, niin Pariisin lähiöissä kuin Helsingin kaduillakin. Venäjällä ja Virossa liikkeelle lähteneiden nuorten joukkoa hän pitää vähälukuisena.
-- Ja jos mielenosoitus kääntyy mellakoinniksi, niin yleensä jäljelle jää pieni ja nuori porukka. Näin näyttäisi tapahtuneen myös Virossa, Kangaspuro toteaa.
Kangaspuro huomauttaa, ettei kukaan ilmoittautunut tai paljastunut mellakoiden organisaattoriksi. Patsaaseen kohdistuvia vaatimuksia ja protesteja ovat esittäneet muut kuin mellakoitsijat.
-- Vaikuttaa siltä, että mielenosoitus kääntyi omalakiseksi juopotteluksi ja särkemiseksi. Patsaskiistan lisäksi kyse oli myös turhautumisesta, mellakoinnin halusta ja riehumisen tarpeesta, mikä ilmentää virolaisen yhteiskunnan jakautumista, Kangaspuro pohtii.
"Vironvenäläiset sijaiskärsijöitä"
Viron venäjänkielinen vähemmistö on maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen joutunut kamppailemaan paikastaan. Kangaspuron mukaan he ovat sijaiskärsijöitä, jotka ovat saaneet niskoilleen Neuvostoliiton oikeat sekä olemattomat synnit. Tallinnan Pronssisoturi-patsas puolestaan merkitsee heille kansallisen identiteetin symbolia, joka ei enää liity yksistään toiseen maailmansotaan.
-- Kyse on siitä, minkälaisia tulkintoja historiasta pitää omaksua, että olisi kunnon virolainen. Vironvenäläiset myös asuvat omissa kaupunginosissaan, eikä heistä suurin osa ole päässyt kiinni talousbuumiin. Samalla on toisaalta muistettava, että patsaan siirtoa vastusti myös osa virolaisista, Kangaspuro huomauttaa.
-- Nyt on vakava paikka miettiä, kuinka suuri vahinko tästä syntyi ja kuinka haavoja luodaan umpeen. Luultavasti kiista jatkuu voitonpäivään 9:nteen toukokuuta asti, Kangaspuro povaa.