Rovaniemeläisvoimin toteutettu Jonna kertoo Pekka Lehdon tuoreen Game Over -elokuvan tapaan nykynuorista, jotka ajelehtivat omassa itsekeskeisessä todellisuudessaan.
Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut, kuvannut ja tuottanut parikymppinen Jussi Hiltunen, jonka ensimmäisen, Toinen tie -elokuvan ensi-illasta ei ole kulunut vuottakaan.
Molemmat Hiltusen elokuvat on tuotettu ilman julkista rahaa sponsorituella ja talkoovoimin.
Elokuvan tekijät ovat pääosin hieman yli kaksikymppisiä. Ikänsä puolesta tämän lähemmäs teini-ikäisten maailmaa harva kokonainen tuotantoryhmä pääsee. Silti tarinasta ei löydy nuorten omaa analyysia sukupolvestaan.
Jonna vahvistaa aikuisten toistamaa, jopa kliseistä kuvaa suomalaisnuorista: nuoriso juopottelee ja ajattelee vain itseään. Tytöt kaipaavat rakkautta ja rahaa, pojat ainakin seksiä.
Sekä positiivista että negatiivista huomiota herättää elokuvan kieli; dialogi on ylpeästi aitoa Rovaniemen murretta, mutta kiroilua on tekstissä luvattoman paljon.
Sisällöllisesti Jonnaa vaivaa sama ongelma kuin moninkertaisella budjetilla ja ammattilaisvoimin toteutettua Game Over -elokuvaakin.
Tarinan ulkoiset tapahtumat ovat suuria ja dramaattisia, mutta kerronnan syvyystasoon ei keskitytä. Henkilöhahmojen toimintojen motiiveja ei pohdita.
Siksi itse elokuva jää lopulta vain dramaattisten tapahtumien ulkokohtaiseksi kuvaukseksi, vaikka käsikirjoituksessa onkin viitteitä muun muassa kiireisiä nykyvanhempia kohtaan osoitetusta kritiikistä.
Jonna-elokuvan ensi-illassa elokuvaa verrattiin ammattilaistuotantoon, mutta siihen sen taso ei riitä
Elokuvan lavastus ja valaistus ovat huolellisesti toteutettuja. Sisällöllisten ongelmien lisäksi Jonnassa on kuitenkin liikaa kömpelöitä siirtymiä ja laadultaan epätasaista kameran käyttöä.
Jos elokuvaa ei arvioi ammattilaiselokuvana vaan nuorten harrastajien ja opiskelijoiden tuotoksena, ansaitsee se kiitoksen hyvästä toteutuksesta; ammattimainen kalusto takaa Jonnan hyvän peruslaadun ja vaikka elokuvan kuvaus sortuukin välillä kotivideoista tuttuun zoomailuun, on se toisinaan myös erittäin hyvää.
Jonna-elokuvan nuori näyttelijäkaarti suoriutuu tehtävästään hyvin, vaikka tarinan ainekset eivät anna mahdollisuutta kovinkaan syviin roolihahmojen tulkintoihin.
Erityisen luontevasti kameran edessä esiintyvät petollista Miia esittävä Henna Kämäräinen sekä alkoholisti-isän onnettomat pojat Matti ja Tatti (Aki Oksala ja Lauri Alatalo).