Bryssel Nuorten EU:n tulevaisuutta valmistelevaan kokoukseen osallistuneet suomalaiset olivat suhteellisen tyytyväisiä kokemukseensa kansainvälisessä yhteisössä. Kolmen päivän kiivastahtinen kokous jätti kuitenkin osittain kaaosmaisen tunnelman, ja suomalaiset olisivat halunneet siihen ennen kaikkea tehokkaampaa otetta.
Vapaamuotoinen keskustelu jäi suomalaisten mielestä liian lyhyeksi, eikä loppuasiakirjaan saatu radikaaleja ehdotuksia. Loppuasiakirja luovutettiin perjantaina seniorikomitealle, kuten nuoriso varsinaista valmistelukokousta nimitti.
"Alitajuisesti odotin ehkä enemmän tältä kokoukselta. Kun on suomalaiseen kokouskäytäntöön tottunut, tämä tuntui välillä vähän turhauttavalta. Jäi sellainen tunne, että siellä ajettiin vain omia kansallisia ja poliittisia etuja", kertoi Satu Arsalo, joka edusti kokoomusta. Hän opiskelee Turun ammatillisessa korkeakoulussa.
"Olen jonkin verran pettynyt kokoukseen. Emme päässeet kunnolla keskustelemaan tärkeistä asioista ajanpuutteen vuoksi. Loppuasiakirja noudattaa varsinaisen valmistelukunnan linjoja", arvioi Anna Mikkola, joka edusti vasemmistoliittoa. Hän opiskelee Oulun yliopistossa kirjallisuutta.
Mikkola oli suomalaisista ainoa, joka äänesti loppuasiakirjaa vastaan. Hänen mielestään se oli liian liittovaltiopainotteinen, ja siinä muun muassa esitetään jäsenmaiden veto-oikeuden poistamista. Hänestä olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten varsinainen konventti olisi suhtautunut, jos nuorisolta olisi tullut radikaaleja ehdotuksia.
Arsalo arvioi loppuasiakirjassa todettujen tavoitteiden olevan tähtäimessä joka tapauksessa 20-50 vuoden kuluttua, joten hän harkinnan jälkeen äänesti sen puolesta. Asiakirjaa olisi hänen mielestään voitu hioa kauemmin, mutta ajanpuute esti sen.
Arsalo ja Mikkola valittivat sitä, että ajanpuutteen vuoksi äänestyksissä oli lopulta aina vain kaksi vaihtoehtoa. Muutosesityksille ja niiden perusteluille ei jäänyt aikaa. Ilmeisesti osa osallistujista kyllästyi käytäntöön, koska loppuäänestyksessä oli paikalla 140 nuorta kaikkiaan 210 osallistujasta.
"Ovet on nyt avattu, ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka vakavasti valmistelukunta ottaa nuorison aikaansaaman paperin", Arsalo totesi.
EU:n tulevaisuutta valmistelevan kokouksen puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaing kutusi koolle nuorisokokouksen osana laajaa keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa Euroopan tulevaisuudesta. Nuorisokokouksen rakenne vastasi seniorikokouksen rakennetta. Suomalaisia edustajia oli kahdeksan. Suomen eduskunnan kautta tuli neljä edustajaa, Euroopan parlamentti nimitti kaksi ja hallituksen kautta tuli kaksi edustajaa.