Britannian pääministerillä Boris Johnsonilla ei tunnu olevan halua muuhun kuin sopimuksettomaan EU-eroon.
Äkkilähtö 74 vuorokauden kuluttua tietäisi valtavaa epävarmuutta talouskehitykselle.
Britannia on kesällä valitun pääministerinsä Boris Johnsonin johdolla menossa kovaa vauhtia kohti sopimuksetonta EU-eroa eli kovaa brexitiä. Vaikuttaa siltä, ettei Johnson edes aio yrittää neuvotella erosopimuksesta. Johnson ei esimerkiksi ole tavannut EU-johtajia kertaakaan pääministerin asemassaan.
Eurooppa ja Britannia ovat tuntemattoman tapahtumasarjan äärellä, mikäli äkkiero koittaa 74 vuorokauden kuluttua keskiyöllä.
Johnsonin kotimaan puheiden perusteella vaikuttaa siltä, etteivät pääministeriä tunnu huolettavan äkkilähdön rumat seuraukset.
Brexit on Johnsonille ideologinen valinta, jossa ei paina todellisuus eivätkä vaikutukset reaalitalouteen. Kuuluisa brittiläinen käytännöllinen järkevyys loistaa poissaolollaan.
Britannian elinkeinoelämän ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat varoitelleet taloustaantumasta, tullirajan taakse jämähtämisestä ja työpaikkojen menetyksestä.
Monet yritykset ovat jo siirtäneet tuotantoaan muualle Eurooppaan ja vähentäneet investointejaan Britanniassa. Talouskasvu on hidastunut brexitin kynnyksellä lähelle taantumaa.
Huolestumisen sijasta Johnson on esitellyt aivan toisenlaisia teesejään. Hän on luvannut "energisoida" maan, palkata lisää poliiseja ja vetää valokuitukaapelia myös pikkupaikkakunnille.
EU-eroa ajavia brittejä hiertää erosopimuksessa eniten niin sanottu backstop-järjestely. Mutta siitäkään brittiosapuoli ei ole halunnut jatkaa neuvotteluja. Tosin EU on tehnyt selväksi, ettei se aio tinkiä jo tehdystä varsinaisesta sopimuksesta.
Backstopissa ei pystytettäisi tullirajaa Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin ja EU-jäsenvaltio Irlannin väliin, vaan päivittäinen liikkuminen ja talousyhteistyö jatkuisi yhtä saumattomasti kuten tähänkin saakka – tosin siirtymäajan.
Johnson vastustaa backstopia epädemokraattisena. Parlamenttipuheessaan Johnson huomautti, että yksikään itseään kunnioittava maa ei solmisi sellaista rajasopimusta.
Irlannin rauhanprosessi kokee takaiskun, jos ulkoraja vedetään uudelleen. Synkin vaihtoehto on koko rauhantilan asteittainen romuttuminen. Pelkona on, että irlantilaismielisten ja brittien kannattajien väliset väkivaltaisuudet puhkeavat uudelleen.
Kaikesta uhosta huolimatta Johnsonin asema ei ole vakaa. Varsinkin nuoriso on ryhtynyt vastustamaan brexitiä.
Nuortenlehdissä on laskettu, että Johnsonin valitsi pääministeriksi 0,35 prosenttia koko Britannian äänestäjäkunnasta, kaikki yli 65-vuotiaita. Laskutoimitus osuu oikeaan, sillä hieman yli 92 000 konservatiivisen puolueen edustajaa äänesti Johnsonin puoluejohtajaksi ja pääministeriksi heinäkuussa.
Britanniassa odotellaan myös parlamentin ratkaisuja syyskuun alussa. On mahdollista, että alahuone yrittää antaa Johnsonille potkut järjestämällä hallituksen luottamusäänestyksen. Silloin brexitin takaraja siirtyisi jälleen.