Kaleva
Nivala Biljardipöytä saa tällä viikolla kyytiä. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jenna Jaakola ja nuorisotyöntekijä Markku Haikara tempaisevat sen tukevalla otteella sivummalle. Ovesta roudataan sisään bändikamoja. Parin tunnin päästä Nivalan nuorisotilassa alkaa perjantai-illan disko.
"Saatiin riittävästi aikuisia valvojia, mutta näin ei ole joka viikko", sanoo Jenna Jaakola. Hän on tullut muiden valtuutettujen kanssa järjestämään tapahtumaa.
Markku Haikaran vastuulla on nuorisotilan arki-iltojen aukiolo.
Viikonloppuisin tarvittaisiin vapaaehtoisia aikuisia. Heitä ei ole, joten talo on kiinni.
"Perjantaisin pitäisi olla auki puoleenyöhön ja lauantaisinkin alkuiltaan. Aikuiset valittaa, että nuoret ryyppäävät kylillä. Mikä on vaihtoehto, kun valvojia ei saa?" huomauttavat JeminaVähäaho ja Henna-Riina Syrjä.
Nuorisotilassa voisi tavata kavereita, pelailla ja katsoa televisiota. Aikuisten mukaantulo auttaisi nuorten mielestä myös sivukylillä asuvia.
"Sieltä ei pääse keskustaan iltaisin ja viikonloppuisin. Olisi loistava idea, jos kyläkoulun tiloissa voisi kokoontua iltaisin ja vanhemmat valvoisivat vuorotellen", Jenna Jaakola sanoo.
Huoli kasvaa
Kaupungin panos nuorisotyöhön on ollut vaatimaton. Koulujen kerhot ovat vasta heräilemässä edellisen laman jäljiltä.
Se ei tarkoita, etteikö Nivalassa voisi harrastaa. Seurakunta, seurat ja yhdistykset sekä yksittäisten harrastusten ympärille syntyneet kerhot tarjoavat toimintaa.
"Nuorten liikkumattomuus on monen ongelman syy", sanoo sivistystoimenjohtaja Riitta Viitakangas ja mainitsee samaan hengenvetoon, että tarjonta on liikuntapainotteista.
Sivistys- ja nuorisotoimissa on syynätty Stakesin kouluterveyskyselyn tuloksia, jotka eivät mairittele. Vuonna 2007 tulokset tosin olivat vuoden 2005 tuloksia hieman myönteisempiä. Nyt pelätään, että tilanne taas pahenee.
"Lapset ja nuoret reagoivat heti, kun yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia. Lama ja työttömyys tulevat varmasti näkymään", uskoo nuorisotoimesta vastaava kulttuurisihteeri Anita Ohtamaa.
"Täältä puuttuu yhdistävä vapaa-ajan juttu. Jos ei ole liikunta- tai musiikkigeenejä, mitä voi harrastaa?" kysyy muun muassa shakista kiinnostunut Joni Karvosenoja.
Tieto ei kulje
Porukat ovat tiiviitä, eikä uusien ole helppo päästä mukaan. Tietoa harrastusmahdollisuuksista ei saa.
"Kaikki tapahtumat, kerhot ja kurssit pitäisi koota näkyvästi yhteen myös koulujen ilmoitustauluille. Esimerkiksi ammattikoululaiset eivät tiedä, mitä on tarjolla", sanoo Henna-Riina Syrjä.
Nuorisovaltuutettu Jemina Vähäaho odottaa päättäjiltä selkokieltä. "Kyllä meitä kuullaan, mutta kapulakieltä on vaikea ymmärtää. Meille pitää myös kertoa, mitä meiltä halutaan, eikä vain arvostella jälkeenpäin."
Jenna Jaakola patistaa päättäjiä kouluihin katsomaan, mitä ovat säästöpäätöksillään saaneet aikaan.
"Erityisluokat ovat täynnä oppilaita. Onko raha tärkeämpää kuin nuorten mielenterveys?"
Nuoret uskovat, että kouluväsymys ja oppimisvaikeudet syntyvät jo alakoulujen ahtaudessa ja pitkillä koulumatkoilla. Ongelmat näkyvät yläasteella ja lukiossa. Suurissa kouluissa on helppo syrjäytyä. Ryhmän ulkopuolella on aivan yksin.
"Eivät seiskaluokkalaiset ole vielä aikuisia. Heidän opiskeluaan pitää seurata. Monikaan ei kehtaa pyytää apua, vaikka tarvitsee", tiivistää Jemina Vähäaho.