Yhteiskunnan, työelämän ja talouden rakenteet ovat murroksessa, sillä työnteko ei ole nuorelle sukupolvelle enää elämän keskeinen sisältö.
Nuorten asenteet työelämään ovat erilaiset kuin varttuneen väestönosan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuore asennetutkimus ennakoi muuttuvia asenteita työelämään, mikäli nuoremmat ikäluokat säilyttävät työhön liittyvät arvonsa myös työelämässä.
Siinä missä yli 56-vuotiaat pitävät työtä elämän keskeisimpänä sisältönä, alle 36-vuotiaat ovat päinvastaista mieltä. Nuorten asenteella on merkitystä, sillä myös suomalaisen työn tulevaisuus riippuu yksilöiden työhaluista ja tulevaisuudenuskosta. Eva puhuu jo työelämän kulttuurivallankumouksesta.
Maailmantalouden myllerryksessä myös Suomessa etsitään kuumeisesti uusia kasvualoja, kun tuotannon rakenteet muuttuvat. Yhteiskuntarakenne on samaan aikaan uudistumassa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja pienet ikäluokat ottavat vastuun työelämästä ja kansakunnan tulevaisuudesta.
Työelämässä on meneillään suuri vahdinvaihto. Samalla voi käydä niin, että työnantajien markkinoista ollaan siirtymässä työntekijöiden markkinoihin. Mikäli eläkkeelle siirtyvien tilalle palkataan uusia työntekijöitä, nuorelle ikäpolvelle avautuu työpaikkojen kirjo, josta voi valita.
Nuori polvi ei enää samassa määrin pidä työtä itseisarvona ja yhteiskunnallisena velvollisuutena kuin vanhempi ikäpolvi. Se raivaa tietä nuorten arvostamalle työkulttuurille, jossa korostuvat yksilökohtainen valikointi ja työn sisältöön liittyvät asiat.
Protestanttisen etiikan ja perinteisen raadannan sijaan nuoret korostavat työnteossa mahdollisuutta toteuttaa itseään. Työssä nuorilla painottuvat oman ammattitaidon kehittäminen, osaamispääoman kartuttaminen ja työstä saatavat onnistumisen kokemukset.
Nuoret ikäpolvet eivät ole valmiita uhraamaan elämäänsä työnteolle, vaan he haluavat käyttää aikaansa myös harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Myös monet koulutetut työssäkäyvät ovat valmiita vaihtamaan pienemmälle vaihteelle, vaikka se merkitsisi ansioiden pienenemistä.
Työn sisällöllä, työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja johtamiskulttuurilla onkin suuri merkitys tulevaisuuden työpaikoilla. Niiden merkitys houkuttelevana työpaikkana korostuu, sillä suomalaiset eivät tunnu olevan työelämässä kovasti rahan tai statuksen perään.
Nuorten arvomaailmaa kuvaava muutos voi olla tervetullut, sillä varsin monet kokevat nykyään, että työelämän laatu on heikentynyt työuran aikana. Työt teetetään aiempaa pienemmillä porukoilla, kiire ja stressi ovat lisääntyneet ja ilmapiirikin on huonontunut.
Suuri työelämämurros voi olla edessä, mutta tilanne ei välttämättä ole helppo, sillä lähes puolet suomalaisista uskoo, että talouskriisiä ei ole vielä voitettu. Sen mukaan edessä olisivat paljon vaikeammat ajat. Valtaosa kansasta on huolissaan työpaikkojen pysymisestä Suomessa.
Myönteisistä tulevaisuuden odotuksista huolimatta nuorten tilanne ei siten välttämättä ole otollisin. Varsinkin, jos kaikissa ikäryhmissä ei ymmärretä sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta lepää loppujen lopuksi talouskasvun varassa.
Hyvinvoinnin ja talouskasvun ylläpitämiseksi tarvitaan edelleen kunnianhimoa, työtä ja todennäköisesti jonkin verran myös puurtamista ja uhrautumista yhteisen hyväksi. Yhteistä suomalaisten työnäkemyksille on se, että työsuhteen epävarmuus on kasvanut. Se ei tosin ole nuorille mikään uutinen.