Ei ole politiikkaa ilman kriisejä ja dramatiikka, ei siis myöskään ilman yksinkertaistuksia ja tunteisiin vetoamista - populismia!
Politiikan tutkija Kari Paakkunaisen arvio politiikasta on kirjattu Nuoret ja eduskuntavaalit 2003 -tutkimuksen johtopäätöksiin. Paakkunainen ei tainnut keväällä vielä arvata, miten osuva arviosta loppujen lopuksi tulikin.
Tarvittaisiinko eduskuntaan lisää erisuuntaisia populisteja, jotka kykenisivät taidollaan dramatisoimaan asioiden ristiriitaisuutta ja pitämään tätä politiikan kiehtovaa puolta yllä?
Populismilla eduskuntaan ratsasti kevään vaaleissa show-mies ja nyrkkeilijä Tony Halme. Heinäkuun alussa Helsingin Eirassa ammuttujen laukausten jäljet Halmeen uraan eivät ole vielä tiedossa. Presidenttihaaveet taisivat räjähtää kuitenkin taivaan tuuliin.
Halme ei ole pystynyt taidollaan dramatisoimaan asioiden ristiriitaisuutta. Hän on yrittänyt havainnoida yhteiskuntaa voimasanoin. Useille nuorille se on myös hyvin tyypillinen tapa hahmottaa maailmaa, joten ei ole mikään ihme, että Halme oli nuorisovaaleissa ääniharava.
Halme on sotkeutunut pahasti omassa henkilökohtaisessa elämässään. Hän on tällä hetkellä traagisella ja itsetuhoisella käyttäytymisellään iltapäivälehtien lööppien vakiovieras. Kansa seuraa herkeämättä, miten Halme toipuu.
Avoimia riitoja ja laajaa pelitilaa kaivataan vaalitutkimuksen johtopäätösten mukaan politiikkaan. Irak-vuoto ja siihen liittyvä Anneli Jäätteenmäen dramaattinen ero nostivat pintaan poliittisen pelin raadollisuuden.
Koko totuus sekavasta kuviosta ei ole vielä paljastunut. Vuodon poliittinen puoli on juridisten tutkimusten lisäksi selvitettävä.
Huhumylly jauhaa parhaillaankin, ketkä kaikki ovat vuotoon sotkeutuneet. Jos vuodon poliittista puolta ei ruodita, niin kansan keskuuteen jää elämään tarinoita sankareista ja konnista.
Poliittisen järjestelmän uskottavuudelle Irak-skandaali aiheutti lommon. Se voi ruokkia käsitystä, että poliitikot vain vehkeilevät ja valehtelevat. Kansan käsitykset kärjistyvät, jos veran alle epäillään jääneen Irak-vuodosta.
Populistiset ääriliikkeet eri puolilla Eurooppaa ovat saaneet kipinän vastaavanlaisista skandaaleista. On noussut tarve tehdä "puhtaampaa politiikkaa".
Nuorten äänestysaktiivisuuden lasku taittui kevään eduskuntavaaleissa. Nuorten kiinnostus politiikasta sekä usko yhden äänen merkitykseen ovat voimistuneet. Tämä ilmenee Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Enemmistö nuorista (54 prosenttia) sanoi olevansa kiinnostunut politiikasta. Kiinnostus oli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 1991. Nuorison enemmistön (88 prosenttia) mielestä äänestämällä voi vaikuttaa.
Nuorten kiinnostus vaaleihin kasvoi jo vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Taistelu Tarja Halosen ja Esko Ahon välillä innosti nuoret uurnille. Halonen sai runsaasti nuorten ääniä, koska hänet koettiin "erilaisena" ja "rehellisenä" ei siis peruspoliitikkona.
Kriittisyys politiikan ilmiöitä ja vaihtoehtoja kohtaan on terveellistä asennoitumista. Nuorilla on vanhempiin ikäryhmiin verrattuna etäinen, mutta tietoinen suhde politiikkaan. Toivottavasti ilmiöt "Halme" ja "Jäätteenmäki" eivät passivoi nuoria.
Politiikka ei ole ainoastaan edustuksellisten mekanismien kautta vaikuttamista. Nuoret tiedostavat, että politiikka on laaja-alaisempaa vaikuttamista erilaisiin globaaleihin yhteisöihin ja tätä kautta osallistumisen ulottamista yli kansallisten rajojen.