Julkista keskustelua viime vuosina leimannut raju vastakkainasettelu ei kerro koko totuutta suomalaisten arvoista. Tällaisen tulkinnan voi tehdä maanantaina julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten identiteettejä.
Tutkijoiden pääviesti on, että suomalaisia yhdistävät useammat asiat kuin erottavat. Kaikilla väestöryhmillä perhe, lapsuuden kasvuolosuhteet, ystävät, äidinkieli, työ ja koulutus olivat identiteetin kannalta tärkeimmät tekijät.
Pointtinsa todistamiseksi tutkijat vertailivat kahden väestöryhmän, alle 35-vuotiaiden suurten kaupunkien keskustoissa asuvien yliopistokoulutettujen naisten sekä yli 50-vuotiaiden maaseudulla asuvien ammatillisesti koulutettujen miesten vastauksia.
Näillä kahdella äkkiseltään varsin erilaisella ryhmällä löytyi tilastollisesti hyvin merkitseviä eroja vain neljän muuttujan kohdalla: citynaiset korostivat enemmän koulutusta, ulkonäköä ja maailmankansalaisuutta, kun taas maaseudun miehet korostivat uskonnollisuutta.
– Vaikka näiden ryhmien elinpiiri on hyvin erilainen, sieltä löytyy kuitenkin todella paljon yhdistäviä tekijöitä, sanoi toinen tutkimuksen tekijöistä, Ville Pitkänen.
Vasemmistossa vahvin identiteetti
Eri väestöryhmien välillä on toki myös painotuseroja.
Esimerkiksi puoluekanta ei yleensä ole kovin merkittävä osa identiteettiä, mutta yhdessä puolueessa se nousee selvästi muita vahvemmin esiin. Vasemmistoliiton kannattajista peräti 62 prosenttia pitää puoluekantaa tärkeänä identiteettinsä kannalta, kun keskiarvo on 35 prosenttia.
Työn merkitys identiteetissä on kaikkein suurin yli 60-vuotiailla. Nuoremmillekin työ on tärkeää, mutta suuriin ikäluokkiin verrattuna notkahdus on selkeä.
– Ehkä tämä kertoo siitä, että tapahtumassa on jonkinlainen sukupolvimuutos. Nuoremmilla työ löytää rinnalleen uusia kiinnittymisen kohteita, esimerkiksi vapaa-aikaa, Pitkänen analysoi.
Yhteiskuntaluokka on tärkein ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan itsensä mieltäville.
Paikallishenkisiä kosmopoliitteja
Tutkimus osoittaa myös, etteivät kansainväliset ja paikalliset identiteetit ole keskenään ristiriidassa, vaan täydentävät toisiaan.
– Meillä ei ole sellaista jaottelua, että olisi kosmopoliitteja ja sitten tällaisia juurevia paikallishenkisiä ihmisiä. Nämä elävät rinta rinnan meidän monikerroksisissa identiteeteissämme, Pitkänen sanoi.
Tämä näkyy siinä, että yli 70 prosenttia pitää pohjoismaalaisuutta ja eurooppalaisuutta tärkeinä identiteettinsä kannalta, mutta samaan aikaan kotimaakuntaansa pitää tärkeänä lähes 70 prosenttia ja kotikuntaansa yli 70 prosenttia suomalaisista.
Nuoristakin 62 prosenttia pitää asuinmaakuntaansa tärkeänä.
Eniten kotiseutuunsa kiinnittyivät keskustan, vähiten vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Vastakkainasettelu huoletti
Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehen Antti Arjavan mukaan ajatus tutkimuksen tekemiseen lähti viime vuosien huolestuttavasta suuntauksesta.
– Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeämpää määritellä se, kuka vastapuoli on ja mihin ryhmään hän kuuluu, kuin se, mitä mieltä hän oikeasti on ja miksi, Arjava sanoi.
– Päätimme selvittää, onko Suomi jakautunut sillä lailla kuin julkisuuden huutelusta voisi päätellä.
Tutkimuksen kolme seuraavaa osaa julkaistaan tämän vuoden aikana.