Pääkirjoitus

Nuoria vil­je­li­jöi­tä tar­vi­taan

Maatalousyrittäjien keski-iän alentamiseen, tilakoon kasvattamiseen ja elinvoiman lisäämiseen tähtäävät sukupolvenvaihdokset kangertavat niihin varatun tukirahoituksen niukkuuden vuoksi.

Maatalousyrittäjien keski-iän alentamiseen, tilakoon kasvattamiseen ja elinvoiman lisäämiseen tähtäävät sukupolvenvaihdokset kangertavat niihin varatun tukirahoituksen niukkuuden vuoksi. Nykyrahoitus on mitoitettu 700:ää vuotuista sukupolvenvaihdosta varten.

Kuitenkin jo tässä vaiheessa vuotta tiedetään, että rahat eivät usean viime vuoden tavoin riitä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa on jo myönnetty suurin osa kuluvan vuoden kiintiöstä. Tilanne on vaikeampi siellä, missä rahoitus tulee kotimaasta. Sen sijaan siellä, missä EU maksaa puolet sukupolvenvaihdoksista, tilanne on parempi.

Maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä Suomessa erittäin voimakkaasti. Vuonna 1970 Suomessa oli vielä 400 000 maatalousyrittäjää, mutta heinäkuun alkupäivinä määrä laski alle neljäsosaan, kun aktiiviviljelijöiden määrä putosi Suomessa alle 100 000 rajan. Jatkajan löytäminen ratkaisee lähivuosina yhä useamman tilan tulevaisuuden, koska suuret ikäluokat tulevat eläkeikään.

Jatkamishalukkuus on kaikesta huolimatta säilynyt tiloilla kohtuullisen korkealla. Tästä viittaa myös sukupolvenvaihdokseen tarkoitettujen määrärahojen jatkuva loppuminen. Tuotannosta tiloilla ei haluttaisi hevin luopua, mutta jatkajista on puutetta. Meneillään olevan rakennemuutoksen hillitsemiseksi erityisen tärkeänä pidetään luopumisen toteutumista sellaisilla pienillä tiloilla, joilla ei ole selkeästi jatkajaa.


Maataloutta kovistelevan
rakennemuutoksen vauhdin hiljeneminen on tärkeää, sillä muuten mahdollisuudet säilyttää elinvoimainen maaseutu heikkenevät Suomessa. Hallittua rakennemuutosta vaikeuttaa se, että maatalouden toimintaympäristö on osoittautunut tempoilevaksi. Ainakin viljelijät sen sellaiseksi tuntevat. Mutta haasteellisesta asemastaan huolimatta useimmat viljelijät esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla haluaisivat tuotannon tiloillaan jatkuvan, kunhan vain se jatkaja löytyisi.

Selkeästä jatkajapulasta huolimatta maakunnan tilamäärä ei muuttune paljon, ei ainakaan lyhyessä ajassa. Suurin osa peltomaasta on näet niillä tiloilla, jotka ovat jo päättäneet jatkaa tuotantoa vuoden 2003 jälkeen.

Nykytilanteessa huoli siitä, miten tiloille saadaan jatkajia, uusia isäntiä ja emäntiä on todellinen. Maatalouden tulevaisuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että kannattavuuden omaaville tiloille turvataan jatkamisen mahdollisuus.

paakirjoitus@kaleva.fi