Nuoret eivät haikaile joutenoloa saatikka pätkä- tai osa-aikatöitä, vaan haluavat sitoutua pysyvään työpaikkaan. Nuoret harkitsevat myös keskivertokansalaista hanakammin yrittäjäksi ryhtymistä - huipussaan yrittäjyyshalukkuus on 25-vuotiailla.
Vaikka tuore nuorisobarometri romuttaakin työelämässä kannuksia jo hankkineiden käsityksiä aiheesta "nuoret ja työelämä", näyttäytyy todellisuus nuorille varsin karuna. Esimerkiksi nuorten naisten ja miesten pätkä- ja määräaikaiset työt ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina, muistuttaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, dosentti Terhi-Anna Wilska.
Wilska esitteli elokuun puolivälissä julkistetun Nuorisobarometri 2004:n tuloksia maanantaina Oulussa Tunne nuori -koulutustilaisuudessa.
Barometrin mukaan pätkätöiden yleistyminen selittää pysyvän työn arvostusta nuorten silmissä. Suurin osa nuorista ottaisi myös mitä tahansa työtä, jos vaihtoehtona on työttömyys.
Perinteisestä yritystoiminnasta nuorten käsitykset ovat kuitenkin perin stereotyyppisiä. Suurin osa vastaajista esimerkiksi ajattelee yrittäjien puurtavan ylipitkiä työpäiviä "ei niin kummoisella" palkalla. Nuoret miehet ovat naisia yrittäjäintoisempia, ja lapsen saaminen nakertaa naisten yrittäjyysaikeet lähes olemattomiin. Yrittäjyyshalut laskevat edelleen paitsi iän, myös koulutuksen karttuessa.
"Nuoret ovat henkilökohtaisessa elämässään rohkeita. Yrittäjyys lasketaan kuitenkin helposti suuremmaksi riskiksi kuin jokin henkilökohtaisempi juttu. Täällä Suomessa taloudellinen epäonnistuminen otetaan hirveän raskaasti, kun taas jossain Yhdysvalloissa parin konkurssin voi ajatella kuuluvan yrittäjyyteen. Taloudellisten vaikeuksien tabu tuntuu välittyneen suomalaisnuorille vanhemmilta sukupolvilta", Wilska arvioi.
Nuorisobarometrin aineisto perustuu runsaan 1 800:n 15-29-vuotiaan puhelinhaastatteluun, jotka Taloustutkimus teki viime joulukuussa.
Iskulauseautomaateille ei tarvetta
Taloudellisen tiedotustoimiston koulutuksessa perehdyttiin maanantaina myös teollisuuden nuorisoviestinnän tavoitteisiin. Metsäteollisuus ry:n asiamies Ahti Fagerblom muistutti, ettei "fiksua ja omilla aivoillaan ajattelevaa jengiä" voi houkutella työelämään kepulikonsteihin.
"Nuori on kohdattava normaalina ihmisenä ja hänelle on puhuttava normaalia, rehellistä kieltä. Ei alentuvasti, teeskennellen tai liian ruusuista kuvaa maalaten. Näitäkin virheitä on vuosien mittaan tehty. On aina välillä hyvä muistuttaa itseään, ettei muutu iskulauseita suoltavaksi automaatiksi."
Hänen mukaansa teollisuudesta kannattaa puhua nuorille nimenomaan työn inhimillistä puolta korostaen - että se ei ole vain yksinäistä puurtamista liukuhihnalla, vaan siinä toimitaan työyhteisössä, jossa saa ajatella ja käyttää omia kykyjään.