Nuori tar­vit­see tukea lai­tok­sen jäl­keen­kin

Kun Pohjolakotia ylläpitävän Nuorten Ystävien lastensuojelupalvelujen aluejohtajalta Sanni Niskalalta kysyy, mikä on Pohjolakodin toiminnassa tärkeintä, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

Aluejohtaja Sanni Niskalan mukaan kaksi kolmannesta laitoskotien asiakkaista pärjää elämässä vähintään kohtalaisesti. Loppu kolmannes tarvitsisi vankempaa tukea myös laitosvaiheen jälkeen.
Aluejohtaja Sanni Niskalan mukaan kaksi kolmannesta laitoskotien asiakkaista pärjää elämässä vähintään kohtalaisesti. Loppu kolmannes tarvitsisi vankempaa tukea myös laitosvaiheen jälkeen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kun Pohjolakotia ylläpitävän Nuorten Ystävien lastensuojelupalvelujen aluejohtajalta Sanni Niskalalta kysyy, mikä on Pohjolakodin toiminnassa tärkeintä, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

"Kyllä se on se, että yhdet ja samat ihmiset ovat ympäri vuoden lapsen kanssa."

Pohjolakodin asiakkailla on yleensä takana rikkoutuneita ihmissuhteita, minkä vuoksi turvallisuus ja jatkuvuus ovat avainasioita.

Laitoksia on viime aikoina kritisoitu siitä, etteivät ne kykene ehkäisemään syrjäytymistä. Niskala ymmärtää kritiikin ja toteaa, ettei yhdenkään lapsen pitäisi joutua laitokseen. Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät laitokset itsessään aiheuta syrjäytymistä.

"Kyse on siitä, miten asioita hoidetaan laitoksen jälkeen. Monilla ei ole paikkaa mihin mennä." Niskala korostaa, että lapsella on kriisi kun hän tulee laitokseen, mutta myös silloin kun hän lähtee sieltä.

Lue lisää torstain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä