Oulu Jääkiekon pohjoisen alueen aluekouluttaja Seppo Karjalainen ei emmi hetkeäkään, kun hän luonnehtii Nuori Suomi -järjestelmän asemaa juniorikiekkoilun suunnannäyttäjänä.
"Vahvasti kannatan, koska se tasapäistää toimintaa joukkueissa", Karjalainen kehaisee.
"Kaikki juniorit eivät kuitenkaan pyri tai halua huipulle, joten järjestelmä pitää huolen, että lajin pariin saadaan lisää massoja", hän jatkaa.
Entä jos tasapäistämistä ei olisi ja vain parhaat pelaisivat?
"Jollakin 300 euron kuukausimaksulla ne kymmenen pelaajaa lopettaisivat heti, jos eivät saisi pelata."
Karjalainen kiertää työnsä puolesta Oulun läänin alueen seuroja, joten hänellä on hyvä tarttumapinta valmennuksen tasosta.
"Se on tietenkin kirjava, mutta myös pienimmissä seuroissa osataan tehdä hyvää työtä. Ja oikeastaan Kärpät on tämän alueen ainoa seuroja, jonka junioritoiminnassa on painopiste liigapelaajien tuottamisessa", Karjalainen taustoittaa.
Jääkiekko ei ole moneen vuoteen ollut pelkkä sesonkilaji, vaan se vaatii ympärivuotista harjoittelua.
"Kolme kertaa tunnin harjoitus viikossa ei riitä. Kaikille alueella toimiville juniorivalmentajille urheilullisuuden merkitystä niin, että nuoret harrastaisivat paljon muutakin, esimerkiksi sulkapalloa ja sählyä", Karjalainen painottaa.
Karjalainen on huolissaan lasten yleisistä liikuntatottumuksista.
"Kouluissa liikuntatunteja on entistä vähemmän. Urheiluseuroihin pitäisikin saada liikunnan ammattilaisia lisää."
Liikkumisen nautinto on nykyään siirtynyt ikääntyvien "etuoikeudeksi".
"Suomessa ikämiehet ja eläkeläiset liikkuvat enemmän kuin nuoret. Tämän näkee konkreettisesti viikonloppuiltaisin, kun käy katsomassa jäähalleissa, ketkä siellä pelailevat höntsökiekkoa", Karjalainen toteaa.