Helsinki Suuri osa nuorista altistuu työssään melulle, vaarallisille kemikaaleille, tapaturmille ja muille vaaratekijöille. Työterveyspalveluita ei ole kuitenkaan järjestetty pätkätöitä tekeville nuorille läheskään yhtä kattavasti kuin vanhemmille työntekijöille, eivätkä nuoret muutenkaan saa riittävästi tietoa oman paikkakuntansa terveyspalveluista.
Työterveyslaitos selvitti viime kesänä haastattelututkimuksella 15-29-vuotiaiden nuorten osallistumista työelämään. Haastatteluun osallistui vajaat tuhat nuorta.
Tapaturmavaaralle altistui selvityksen mukaan päivittäin joka viides nuori ja tapaturma oli sattunut parille prosentille vastaajista. Tutkimuksen mukaan jotkut työnantajat näyttävät myös laiminlyöneen muun muassa koneiden käyttöön liittyvän turvallisuusopastuksen. Noin 20 prosenttia vastanneista nuorista kertoi saaneensa neuvontaa työn vaaratekijöistä ja turvallisuusmääräyksistä vain vähän tai ei lainkaan, kertoi apulaisylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitokselta.
Viidenneksellä pitkäaikaissairaus
Joka kymmenes nuori altistui työssään kovalle melulle ja yhtä moni vaarallisille kemikaaleille. Noin kolmannes nuorista joutui työskentelemään päivittäin normaalia kuumemmissa tai kylmemmissä tiloissa. Hankalat työasennot haittasivat päivittäin joka kolmannen nuoren työntekoa.
Joka toisen nuoren työhön sisältyi toistuvia ja yksipuolisia työliikkeitä. Yhä moni joutui päivittäin nostamaan, kantamaan tai kannattelemaan erilaisia taakkoja. Yli kolmannes nuorista koki työnsä päivittäin kiireiseksi.
Seksuaalisen häirinnän kohteeksi olivat joutuneet useimmiten palvelualalla ja kaupallisella alalla työskennelleet nuoret. Sosiaali- ja terveysalan töissä nuoret altistuivat henkiselle ja fyysiselle väkivallalle.
Nuoret kokivat itsensä terveiksi ja arvioivat työkykynsä hyväksi. Kuitenkin lähes viidenneksellä heistä oli jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus. Noin kaksi prosenttia kärsi lääkärin toteamista mielenterveysongelmista. Yleisiä olivat myös niska-hartiavaivat, allergiat, väsymys ja päänsärky.
- Tässäkin tutkimuksessa tuli Leinon mukaan esiin se, että kuormaa näyttää kasaantuvan joillekin nuorille enemmän kuin muille.
Terveyspalveluita ei tunneta
Vaikka nuoret joutuvat työssään alttiiksi monille terveyttä kuormittaville tekijöille, he eivät saaneet riittävästi tietoa tarjolla olevista terveyspalveluista. Usein työnantajat tarjoavat työterveyshuollon terveystarkastuksia vasta kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen, jolloin pätkätyötä tekevät jäävät usein niitä paitsi, sanoo Leino.
Kuudesosalla työssä olevista nuorista ei ollut työterveyshuollon palveluita lainkaan ja alle puolet oli saanut ohjausta työterveyshuollon palveluiden käyttöön. Selvästi heikoimmin työterveyspalvelut oli järjestetty kausi- tai keikkatöissä tai lyhyissä työsuhteissa olleille nuorille.
Vain viidesosa nuorista oli käyttänyt työterveyshuollon palveluja. Enimmäkseen nuoret hakivat apua terveyskeskuksista tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluista. Työterveyshuolto tuli kuvaan mukaan vasta sitten, kun työura oli edennyt pidemmälle.