Nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon, mutta tutkijoiden mielestä tilanne ei ole niin synkkä kuin on kuviteltu. "Meillä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että nuorten pahoinvointi tai mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet", sanoo tutkimusprofessori Mauri Marttunen Kansanterveyslaitoksesta.
Viestit nuorten pahoinvoinnin trendeistä ovat pikemminkin ristiriitaisia. Tietyt ongelmat ovat lisääntyneet, toiset vähentyneet.
Lastensuojelun asiakkaiksi tulevien ja kotoa pois sijoitettujen nuorten määrä on kasvanut. Myös nuorisopsykiatrisiin palveluihin hakeutuminen on lisääntynyt, mutta palvelutkin ovat lisääntyneet ja parantuneet. Yhä useampi saa ja osaa hakea apua.
Silti osa apua tarvitsevista jää yhä tuen ulkopuolelle. Masennuksesta kärsivistä nuorista alle puolet on hoidossa.
Nuorten tyttöjen masennusoireet ovat Kouluterveyskyselyn mukaan yleistyneet. "Saman kyselyn mukaan nuorten alkoholinkäyttö on kuitenkin vähentynyt ja täysraittiiden osuus lisääntynyt", Marttunen lisää.
Hän muistuttaa, että 80 prosenttia nuorista voi hyvin, jopa paremmin kuin 20 vuotta sitten. Viidenneksellä menee huonosti, ja tästä joukosta pitää toki olla huolissaan.
Nuorten itsemurhat ovat vähentyneet noin 40 prosenttia vuodesta 1990. Trendi näkyy erityisesti poikien ja miesten itsemurhissa, joita on valtaosa itsemurhista. Laskua selittänee osin se, että nuorisopsykiatristen palvelujen saatavuus ja masennuksen hoito ovat parantuneet.
Tuoreimmat luvut vuodelta 2006 kertovat, että itsemurhien määrä kasvoi edellisvuodesta. Tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta ei pysty vielä sanomaan, onko kyse sattumasta vai suunnan muutoksesta. "Luonnollista satunnaisvaihtelua on vuosittain, mutta pieni huoli on, että vaikuttaako esimerkiksi väestön alkoholin käytön lisääntyminen tilanteeseen."
Mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä enemmän itsemurhia tehdään. "Toisaalta alkoholin yhteys itsemurhiin ei ole enää ollut niin voimakas kuin lamavuosina." Viime vuoden itsemurhaluvut valmistuvat Lönnqvistin mukaan marraskuussa. Niiden perusteella voi arvioida tilanteen kehitystä tarkemmin.
Lönnqvist selittää itsemurhien määrän laskua Suomen myönteisellä yleisellä kehityksellä ja ilmapiirillä. Lisäksi mielenterveyspalvelut ja masennuksen hoito ovat parantuneet.
Suomen itsemurhakuolleisuus on silti yhä korkea. Suomi sijoittuu Länsi-Euroopan maiden kärkipäähän, mutta Itä-Euroopassa tilanne on synkempi.
Itsemurhien ehkäisyyn tulee kiinnittää edelleen huomiota. Lönnqvistin mukaan lapsiperheet tarvitsevat tukea, ja koulujen pitäisi pystyä puuttumaan varhain nuorten pahoinvointiin. Nuorille tulisi saada lisää matalan kynnyksen hoitopaikkoja, joihin pääsisi ilman lähetepakkoa.
Nuorten pahoinvointia puitiin keskiviikkona, kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä Helsingissä.