Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) on huolissaan nuorten velkaantumisesta. Yleensä Suomessa 1990-luvun lamavuosien jälkeen velka- ja korkotietoisuus on parantunut, mutta nuorimmilla ikäluokilla ei ole kokemuksia lama-ajasta.
"Nuoret ottavat riskirajoille ja niiden ylikin valtavan kokoisia asuntoluottoja sekä päällekkäin useita kulutusluottoja. Heille tulee äkkiä ongelmia, jos työpaikka menee tai se vaihtuu huonommin palkatuksi", Koskinen totesi vieraillessaan Oulun ulosottovirastossa maanantaina.
Ministerin mukaan nuorten ylivelkaantumista ehkäistäessä on tärkeää, että sekä velkojat että velalliset osaavat varautua jo luotonottotilanteessa korkomarginaalien muutoksiin, vaikka Emun myötä korkopiikeistä ei enää ole pelkoa.
Ylivelkaantuneita perheitä on tällä hetkellä Suomessa 20 000-30 000. Velkajärjestelyyn on päässyt runsaat 50 000 perhettä ja kymmeniä tuhansia on vapautunut sen kautta. Velkasovittelujärjestelmä kattaa nyt 4 000-5 000 sovintoa.
Vaikeimpia ylivelkaantumistapauksia on kuitenkin yhä tuhansia. Ulosottolain uudistuksen myötä vuonna 2008 päättyy huomattava määrä ulosoton kautta perittäviä saatavia, muistuttaa Koskinen.
"Nyt on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi se, miten vanhentuvaa saatavaa käsitellään. Yksi mahdollisuus on todeta se kokonaan rauenneeksi. Asiat on kuitenkin parempi käsitellä yksittäistapauksittain kuin valtakunnallisella yleisellä armahtamisella, koska silloin armahduksen piiriin tulisivat myös perusteettomat tapaukset."
Lainsäädännön uudistuksilla velkaantuneiden kohteluun on haettu monella eri tavalla kohtuunäkökulmaa ja joustavuutta, toteaa Koskinen. Palaute on ollut sekä myönteistä että kielteistä Varsinkin monet velkansa pennilleen maksaneet ovat pitäneet muun muassa ulosoton määräaikaisuutta epäoikeudenmukaisena.
"Tämä on myös moraalikysymys. Siksi on erityisen tärkeää selvittää, millä perusteilla velalliset on syytä vapauttaa saatavista."
Ministeri Koskinen vieraili Oulun ulosottovirastossa tutustumassa muun muassa siihen, miten maaliskuussa käyttöön otettu ulosoton uusi tietojärjestelmä Uljas toimii käytännössä. Uuden valtakunnallisen järjestelmän kautta ulosottoviranomaiset löytävät tiedot muun muassa velallisen tuloista ja varallisuudesta yli ulosottopiirirajojen.
Uljas-järjestelmällä lastentauteja
Käytännössä uuden tietojärjestelmän käyttäjät ovat joutuneet kamppailemaan mitä erilaisimpien ongelmien kanssa. Lastentaudeista kärsivää järjestelmää on korjattu useaan kertaan. Tällä hetkellä suurimmaksi ongelmaksi koetaan järjestelmän monimutkaisuus ja hitaus.
"Moni asia toimii välillä hyvin, sitten taas tökkää. Esimerkiksi kun joku asia kirjataan rekisteriin, siitä ei lähdekään velalliselle tietoja. Velkoja ihmettelee, kun asia ei etene, ja kun asia tarkistetaan, huomataan, etteivät tiedot olekaan kirjautuneet järjestelmään", kuvailee avustava ulosottomies Kari Nissinaho.
Asioiden selvittely ja selittely asiakkaille on vienyt virastolta aikaa ja työpanosta, lisäksi se antaa kuvan, että ulosotossa on menetetty otetta, kritisoi avustava ulosottomies Matti Ukura. Hänen mukaansa käännettä parempaan on kuitenkin tapahtunut, eikä mistään päin ole kuulunut, että haluttaisiin palata entiseen.