Oulu Kärsimys on yksi pääsiäisen teemoista. Kärppien päävalmentajan Hannu Aravirran kärsimys alkoi maanantain iltauutisten aikaan Lahdessa, kun Pelicans vei viimeisen puolivälieräottelun nimiinsä.
Öinen 507 kilometrin bussimatka pitkin nelostietä Ouluun tarjosi aikaa jossitteluun. Kärppien paluu mitalipeleihin oli enemmän kuin lähellä, mutta Pelicans nappasi palkinnon nenän alta. Viekkaasti ja röyhkeästi.
Keskiviikkona Aravirran katse oli jo tulevassa.
”Voin naulata ensi kauden tavoitteen spontaanisti tässä ja nyt. Eikä siitä tarvitse puhua seurajohdon tai pelaajien kanssa. Mitalipeleihin, se on kaikille itsestäänselvyys. Nälkää jäi niin paljon.”
Aravirran aika Kärpissä alkoi marraskuussa 2010. Tuolloin seura oli kaoottisessa tilassa. Uskottavuutta on rakennettu uusiksi pala palalta.
Päättyneen kauden perusteella suunta on oikea.
”Enää ei poukkoilla, toiminnassa on selkeä juoni. Jos loukkaantumissumaa ei oteta lukuun, oli kausi stabiili. Juna meni hyvin eteenpäin”, Aravirta luonnehti.
”Meidän pitää ottaa mallia viimeisen pelin viimeisestä vitosesta, siitä energiasta. Tiedämme, että runkosarjarutiinin yläpuolella on vielä kapasiteettia.”
Aravirran omistautuminen työlleen on kyseenalaistettu kärppäpestin aikana useaan otteeseen. Kuluvan kauden aikana päävalmentaja osoitti toiminnallaan, että palo valmentamiseen on yhä tallella.
Yksi osoitus luottamuksesta Aravirtaan on Kärppien nuorten lupausten allekirjoittamat jatkosopimukset.
Ville Pokka ja Joonas Donskoi pyöräyttivät talvella puumerkkinsä jatkopapereihin. He kokevat, että kehitys jatkuu juuri Aravirran ohjauksessa.
Aravirta tiedostaa asetelman erityisyyden – ja vastuunsa. Hänellä on käsissään poikkeuksellisen laaja nuorten lahjakkuuksien joukko, joka saa kollegat vihreiksi kateudesta.
Donskoi ja Miikka Salomäki olivat osoittaneet tasonsa jo aiemmin. Pokka, Julius Junttila ja Joonas Komulainen kasvoivat tällä kaudella täysiverisiksi liigapelaajiksi. Taustalla läpimurtoaan kyttäävät muun muassa Tomi Körkkö ja Tomi Karhunen.
”SM-liigan historiassa ei ole kovin usein viety noin isoa könttiä noin merkittäviin rooleihin”, Aravirta painotti.
Pelicans-sarjasta nuorukaiset ammensivat arvokasta kokemuspääomaa, jonka arvoa ei voi mitata rahassa.
”Odotan mielenkiinnolla ensi kautta, kun tämä porukka astuu kaukaloon tämän kevään kokemuksilla vahvistettuna.”
Pisimmällä kehityksessä on Salomäki. 19-vuotias hyökkääjä liittyy ensi viikolla Leijonien leirivahvuuteen ja pelannee ensimmäisen miesten maaottelunsa torstaina Rovaniemellä.
”Kokonaisuutena tämä kausi oli itseltäni parempi kuin edellinen”, Salomäki summasi.
Ensi syksyn, talven ja kevään aikana Salomäen esityksiä kannattaa seurata suurennuslasilla. Todennäköistä on, että kaudeksi 2013–2014 Raahen kasvatin tie vie Pohjois-Amerikan taalajäille.
Salomäen törmäyksestä Justin Hodgmaniin revittiin isot otsikot. Nuorukaisen hermokontrollissa on parannettavaa, mutta...
”Tunne on tärkeä elementti pelissäni, ei sitä voi vähentää.”