Nuorten työttömien pääsy kiinni työnsyrjään on tärkeää. Elämä ei ole kaksista, jos arki luisuu sivuraiteelle jo silloin kun elämässä on käsillä tulevaisuuden kannalta tärkeimmät vuodet.
Työttömyydestä on jälleen reilun kymmenen hyvän vuoden jälkeen tullut arkinen vieras suomalaiskoteihin. Yli 300 000 suomalaista on tällä haavaa ilman työpaikkaa.
Vaikka taloustilanne on kääntynyt lievästi parempaan suuntaan, työttömyys laahaa korkeana vielä tämän ja ensi vuoden. Työttömyysasteen ennakoidaan nouseva tänä vuonna 10,5 prosenttiin. Aina käy myös niin, että osa nyt työttömiksi joutuvista jää seuraavan nousun rakenteissa sivuun pysyvästi.
Lohdullista tilanteessa on, että työttömyys ei ole noussut niin kovaa vauhtia mitä bruttokansantuote on tippunut. Pelkkiin talouslukuihin tuijottamalla tilanne voisi olla huomattavasti synkempi.
Nuorten keskuudessa tilanne kuitenkin on jo synkkä. Nuorten työttömyys on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Taloustilanteen heikentyessä työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat nuoret joutuvat herkästi työvoimapuskuriksi.
Meneilläänoleva talouskriisi on heikentänyt nuorten asemaa työmarkkinoilla. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys kipuaa tänä vuonna 24 prosenttiin.
Pahimmat hetket koetaan tänä keväänä, kun vastavalmistuneet ja kesätyöntekijät pyrkivät yhtä aikaa työmarkkinoille. Nuoret ovat haavoittuvaisia myös sen takia, että repaleisten ja määräaikaisten työsuhteiden takia heillä ei välttämättä ole vielä tukenaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Oulussa ja Oulun seudulla nuorisotyöttömyyden kriisi on otettava vakavasti huomioon. Työvoiman tarjonnan kasvu ja suotuisat väestöennusteet luovat hyvää pohjaa Oulun seudun kehitykselle. Jos työmarkkinat eivät kuitenkaan vedä odotetusti, on tiedossa hankaluuksia.
Nuorten työttömyys on osoittautunut pitkäaikaiseksi ja sitkeäksi ongelmaksi Oulussa. Kasvukeskuksessakaan ei pitäisi olla varaa siihen, että hyvin kouluttautunut sukupolvi syrjäytyy työmarkkinoilta. Siksi kaikki mahdolliset keinot on perattava, jotta nuorten syrjäytymisvaara torjutaan.
Pelkän peruskoulun käyneille nuorille työttömille on syytä antaa ylivoimaisen hyvä neuvo. Taantuma on mitä parhainta aikaa opiskella, hankkia ammatti tai tutkinto, niin on valmiina iskussa työmarkkinoille, kun työttömyys lopulta helpottaa.
Työttömyys on kovaa protestanttisen etiikan kyllästämille suomalaisille. Työ mahdollistaa säällisen elämän, itsetunnon ja yhteisöllisyyden. Työ on myös parasta lääkettä köyhyyttä vastaan, oli sitten kyseessä työuraansa aloittavat nuoret, työmarkkinoilla haavoittuvaisessa asemassa olevat yksinhuoltajaäidit tai pitkäaikaistyöttömät.
Heikoimmassa asemassa ovat ne, joilla muutenkin on vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille. Heidän varalleen on toki rakennettu monenlaisia työpajojen ja välityömarkkinoiden polkuja takaisin avoimille työmarkkinoille.
Hallituksen ehdotus lisätalousarvioksi tulee tarpeeseen. Hallitus vie kehysneuvotteluihin tiistaina 64 miljoonan euron lisätalousarvion, joka on suunnattu pääosin nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Summa on suurempi kuin aiemmin esillä ollut 50 miljoonaa euroa.
Rahoja on tarkoitus käyttää tuhansien nuorten valmentavaan työvoimapoliittiseen koulutukseen, neuvontapalveluihin, starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen, palkkatukeen ja oppisopimuskoulutukseen.