Miekoin ja latinankielisin lausein varustetut akateemiset perinteet pääsivät valloilleen Oulun yliopiston tohtoripromootiossa lauantaina. Tohtoriksi vihittäviä ei tylsistetty pitkillä puheilla, vaan perinne salli puhujille vain tasan kahden minuutin juhlasanat.
Perinne sisälsi myös hyvin tarkat rajoitukset sille, miten juhlijoiden tuli käyttäytyä ja pukeutua. Juhlinta ei siis ollut pelkkää glamouria. Tohtorinaisia harmitti esimerkiksi se, ettei käsilaukkua saanut olla mukana juhlassa.
"Minne laitan nenäliinani?" pohti promoottori, oppiaineensa vanhin virkaannimitetty professori Helena Sulkala ennen promootiojuhlaa.
Miekan haku jännitti
Jokaisella tohtoriksi vihittävällä oli 25 sekuntia aikaa hakea hattunsa, miekkansa ja diplominsa. Kaikkien oli asetuttava jonoon ja haettava miekka, joka otettiin vastaan yläotteella keskiosasta kiinni pitäen. Oikealla kädellä otettiin A3-kokoinen diplomi kainaloon.
"Vitsailin ennen juhlaa, että varmaan huitaisen miekalla ensin puhujanpöntön kukkaruukun kumoon ja sitten sohaisen mikrofonin maahan", nauroi tekniikan nuori tohtori Jani Virtanen. Niin ei kuitenkaan onneksi käynyt.
Perinteikästä juhlaa Virtanen piti mahtavana siirtymisriittinä. Rähjäinen teekkarilakki vaihtuu nyt pyöreään ja sileään tohtorin silinteriin.
"Hattu on muistutus tieteellisestä vapaudesta", Virtanen mietti.
Miekka taas symboloi totuutta. Puheessaan lääketieteellisen tiedekunnan promoottori, professori Aarne Oikarinen kehotti nuoria tohtoreita etsimään juuri totuutta ja asettamaan sen eteen suuria tavoitteita.
"Menkää rohkeasti tuntemattomille vesille. Älkää etsikö helppoja ratkaisuja. Silloin teillä on mahdollisuus luoda uutta ja pysyvää", Oikarinen totesi.
Promootioperinteet ovat pysyneet samanlaisina koko yliopiston 50 vuoden olemassaolon ajan.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta.