Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelut ovat tuoreen tutkimuksen mukaan vanhentuneita. Nykyinen lainsäädäntö ei enää vastaa nuorten muuttuneisiin tukitarpeisiin. Erityisen hankala on niiden alle 17-vuotiaiden tilanne, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa, koska heistä ei kukaan ota vastuuta.
Tutkija Reetta Pietikäinen on selvittänyt tutkimuksessaan, putoaako osa nuorista täysin yhteiskunnan tarjoamien tukiverkkojen ulkopuolelle. Hän on päätynyt siihen, että nyt tarvitaan erityisesti matalan kynnyksen palvelupisteitä ja nuorten ohjaukseen keskittyviä luottotyöntekijöitä.
Myös nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää. Nuorten omaa ääntä olisi Pietikäisen mielestä kuunneltava aiempaa enemmän, sillä tietoa tarvitaan myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten omista kokemuksista.
Moniammatillisuudesta on Pietikäisen mukaan tullut tiuhaan toisteltu mantra, joka harvoin toteutuu. Nopean työttömyyden katkaisun ohella nyt on korostettava pitkäjänteistä suunnittelua ja kestäviä ratkaisuja. Myös työllistymistä tukevan ja nykyistä joustavamman sosiaaliturvan kehittämistä olisi mietittävä.
Suomen nuorisotyöttömyysaste on pitkään pysytellyt EU-maiden keskiarvoa korkeammalla, ja se on yhä noin kaksi kertaa suurempi kuin koko työikäisen väestön. Jopa 10 prosenttia peruskoulun päättäneistä jää koulutuksen ulkopuolelle, ja ammatillisen koulutuksen keskeyttää niin ikään 10 prosenttia nuorista.
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000 nuorta. Tutkimus on toteutettu Nuorisoasiain neuvottelukunnan, opetusministeriön, työministeriön ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.