Pääkirjoitus

Nuoret suo­ma­lai­set si­joit­ta­vat yhä ha­na­kam­min, ja syynä voi olla epä­var­ma tu­le­vai­suus

Suomalaiset ovat oppineet hajauttamaan sijoituksensa myös Helsingin pörssin ulkopuolisiin kohteisiin.
Suomalaiset ovat oppineet hajauttamaan sijoituksensa myös Helsingin pörssin ulkopuolisiin kohteisiin.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti viime vuoden lopussa 37 prosenttia suomalaisista. Tilastokeskuksen mukaan sijoittajien osuus nousi edeltävän kymmenen vuoden aikana harpaten. Vuonna 2013 sijoittajia oli noin neljännes kansasta.

Suomi on näin siirtymässä kohti kansankapitalismia, useita vuosikymmeniä ruotsalaisten perässä.

Muutos on tapahtunut aikana, jolloin Suomen kansantaloudella on mennyt huonosti. Kasvaneen sijoitusinnon syynä voivat kuitenkin olla juuri oman maan talouden epävarmat näkymät. Yhä useampi sijoittaa nyt ulkomaisiin kohteisiin.

Säästöillä ja sijoituksilla haetaan vaurautta mutta myös turvaa tulevaisuuteen. Nuoret suomalaiset ovat tällä hetkellä huolissaan esimerkiksi tulevien eläkkeidensä tasosta.

Finanssiryhmä Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro kertoi muutama päivä sitten toisesta merkittävästä nuoria suomalaisia koskevasta muutoksesta. Sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin on noussut 25–34-vuotiailla yleisemmäksi kuin asunnon omistaminen.

Vielä vuonna 2009 yli puolet 25–34-vuotiaista omisti asunnon ja noin kolmasosa sijoitti rahastoihin tai osakkeisiin. Uusimmassa tilastossa enää noin kolmasosa ikäluokasta omisti asunnon ja yli puolet sijoitti pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin.

Nummiaron mukaan syynä käänteeseen voi olla omistusasuntojen kalleus kasvukeskuksissa sekä epävarmuus siitä, minne nuori aikuinen haluaa asettua.

Takana voi ounastella olevan muutakin. Asunnon arvon säilyminen ei kaikkialla maassa ole lainkaan taattua. Osakeasuntojen hinnat ovat vuodessa laskeneet vajaat kaksi prosenttia myös kuudessa suurimmassa kaupungissa.

Sijoittamisen ideaan kuuluu, että se synnyttää tuottoja. Pitkällä jaksolla osakkeiden ja sijoitusrahastojen kohdalla näin tapaa olla. Jos oma tai perheen budjetti sallii, sijoittaminen on järkevää rahojen käyttöä.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo Kalevan haastattelussa sijoittamisen yleisimmäksi virheeksi sen, että ei sijoiteta.

Lyhyellä jaksolla takkiin voi kuitenkin tulla. Juuri nyt vahvistuvat arvelut Yhdysvaltain osakemarkkinoiden "korjausliikkeestä" eli hintojen notkahduksesta. Se heijastuisi myös Eurooppaan. Tällaiset jaksot vaativat sijoittajalta paksua nahkaa.

Sijoittamisen perusoppeja on saatavissa lukuisista kanavista. Olennaisen ymmärtämiseksi ei tarvita monisatasivuisia sijoitusoppaita. Ne poikivat kyllä tuottoja – kirjoittajilleen. Hyödyllisempää on seurata luotettavista viestimistä, mitä maailmassa tapahtuu.

Neuvoja saa myös pankeista, mutta ne tarjoavat aloittelijoille usein vaihtoehtoja, jotka ovat niille itselleen tuottoisimpia. Moni kokenutkin sijoittaja vannoo tätä nykyä pienikuluisiin indeksirahastoihin, joita on tarjolla laaja valikoima eri toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta.