Oulu Hovisuon rullalautailupuistossa Oulun Hintassa kuuluu perjantai-iltana rauhallinen kopse, kun laudat rullaavat betonia pitkin. Skeittipoikia on tullut Hinttaan matkan takaa myös Oulunsalosta ja Oulunlahdesta. Yhdeksän ja kymmenen korvilla puisto hiljenee. Pojat nuorimmasta päästä häipyvät sovitulla autokyydillä tai omin nokkineen kotiin nukkumaan.
Mikael Rautio, 12, on sitä mieltä, että illan kotiintuloajoista sovitaan asiallisesti vanhempien kanssa. Mikaelin skeittikaverit nyökyttelevät hyväksyvästi. Kenelläkään ei ole vastaan murisemista, mutta olisi kyllä, jos poliisi puuttuisi kotiintuloaikoihin.
"Kaikkia tympäisisi ja ottaisi päähän, jos poliisi päättäisi ja hätyyttelisi kotiin nukkumaan", Mikael ja kaverit kuittaavat Rovaniemen mallille.
Perjantaina
kymmeneltä
Oulunlahden ala-astetta käyvän Mikaelin kotiintuloaika perjantai-iltana on kymmenen korvilla. "Sopiva aika. Viikolla en juuri iltaisin kuljekaan."
Koska joka pojalla on kännykkä pillifarkkujen taskussa, vanhemmat voivat soittaa ja tarkistaa, missä oma kulta viipottaa.
"Soittelevat kyllä perään ja tarkistavat, missä kuljen ja milloin tulen kotiin", kertoo Roope Saihovaara, 13.
Roope rullaa kotiin viikonloppuisin yhdeksän jälkeen. Tällä kertaa on sovittu yökylästä kaverin luona, mutta silloinkin pidetään sovitusta aikataulusta kiinni.
"Äiti on se, joka asettaa kotiintulorajat. Myöhästymisestä seuraa valituksia, ei sen kummempaa. Joskus luvan kanssa saan olla pidempään iltaisin ulkona", Roope selvittää käytäntöjä.
Myös Roope on vakaasti sitä mieltä, että kotiintuloajoista sovitaan omien vanhempien kanssa. "Ei ole poliisin asia puuttua kotiintuloaikoihin", tuumaa bleideillä, temppurullaluistimilla viilettävä Roope.
Rovaniemellä
suositus toimii
Rovaniemellä kotiintuloaikoja on suositeltu peruskoululaisille vuosikymmenen alusta lähtien. Kaupungin turvallisuuspäällikkö Kari Tiermas sanoo, että kokeilusta on saatu oikein hyviä tuloksia.
"Häiriökäyttäytyminen saatiin loppumaan jo pian kokeilun alkamisesta. Ennen kotiintuloaikoja nuoret maleksivat Koskikadulla, oli meteliä, syljeskelyä ja muuta. Se, että koululaiset olivat myöhään kaupungilla, ei ollut kenenkään etu", Tiermas kertaa.
"Meillä on poliisiasemalla päivystävä sosiaalityöntekijä. Se on ollut erittäin toimiva järjestely", Tiermas sanoo.
Päivystävä sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi pitää kotiintuloajoista saatuja hyötyjä selkeinä. "Lastensuojelun tarve ja etenkin keskellä yötä tehtävät kriisisijoitukset ovat vähentyneet selvästi niiden vuosien aikana, jolloin kotiintuloajat ovat olleet voimassa."
Koskiniemi päivystää poliisilaitoksella pääsääntöisesti viikonlopun illat ja yöt. Alaikäisten liikkumista valvotaan käytännössä siten, että Koskiniemi kiertää poliisipartion mukana kaupungilla.
"Monesti minä kysyn nuorimmilta, mitä he tekevät kaupungilla niin myöhään", Koskiniemi kertoo.
"Usein nuoret ovat tulossa kaverin luota ja jääneet kaupungille vähän pitemmäksi aikaa. Silloin varmistamme kysymällä, että he pääsevät kotiin."
Myös poliisi voi kysellä nuorten tekemisistä ja hätistää heidät pois kaupungilta.
"Poliisit saattavat sanoa nuorelle, että nyt lähdet kotiin. Poliisilaitokselle tuodaan etupäässä humalassa olevia ja rikoksista epäiltyjä nuoria. Ajatus ei ole se, että poliisi ottaa kaupungilta kiinni neljätoistavuotiaita, hyvin käyttäytyviä nuoria", Sisko Koskiniemi selventää.
Selkänoja
vanhemmille
Koskiniemen mukaan kotiintuloajat antavat vanhemmille selkärankaa kotiintuloajoista sovittaessa. "Nuoret eivät oikeastaan voi pullikoida vastaan, kun kotiintuloajat ovat kaikille samat", hän kiteyttää.
Vanhemmat ovat Koskiniemen mukaan olleet kotiintuloaikoihin pelkästään tyytyväisiä.
"Näiden vuosien aikana kukaan ei ole kokenut, että heidän vapauttaan jotenkin rajoitettaisiin", Koskiniemi muistelee.