Suomen 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsintaurakkansa makealla voitolla kesäkuun alussa Tanskasta. Pääosin kotimaisen liigan pelaajista koostuvan ryhmän ottelut jatkuvat elokuussa harjoitusottelulla Pohjois-Irlantia vastaan. Seuraava karsintapeli on edessä elokuussa, kun Skotlannin nuoret saapuvat Suomeen.
Päävalmentaja Markku Kanerva on mielissään seurannut pelaajiensa esiinmarssia kotimaan kentillä.
-- Alkukaudesta nuorille pelaajille on tullut vastuuta, eli tilanne näyttää ihan hyvältä. Jotkut pelaajat ovat pystyneet vieläpä nousemaan merkittävään rooliin omassa joukkueessaan. Se on perusedellytys kehittymiselle, eivätkä he siten vieroksu kansainvälisenkään pelin ilmapiiriä, Kanerva myhäilee.
-- Sitä helpompi maajoukkueessakin on totuttaa pelaajat taktisiin asioihin, kun heillä on pelituntumaa seurajoukkueesta. Vuonna 1986 syntyneet ovat nuorten maajoukkueen nestoreita. Kanerva ei kuitenkaan epäröi ottaa mukaan nuorempiakaan pelaajia. Jos samalla viivalla ovat kokeneempi pelaaja ja tulokas, valinta kohdistuu jälkimmäiseen.
-- 1988 syntyneitä on jo hyvin mukana tässä ryhmässä. Otan heidät kasvamaan korkoa aivan kuten olen tehnyt aiempienkin ryhmien kanssa. Etenkin siinä vaiheessa ryhmää voi rohkeasti nuorentaa, jos mahdollisuudet seuraaviin kisoihin ovat menneet. Silloin mukaan otetaan nuorempia pelaajia, joista voi olla hyötyä seuraavissa projekteissa, Kanerva kertoo.
Ulkomailla vaikeampi ottaa pelipaikka
Moni suomalainenkin nuori on tarttunut ulkomaisen huippuseuran tarjoukseen ja lähtenyt jo paljon ennen liigadebyyttiä kehittymään isompiin ympyröihin. Peliajan saaminen voi kuitenkin muodostua ongelmaksi uudessa ympäristössä.
-- Kilpailu on todella kovaa isommissa seuroissa. Esimerkiksi Tim Sparvilla meni Halmstadissa aluksi hyvin, mutta nyt hän joutuu jo tosissaan taistelemaan pelipaikasta. Se johtuu siitä, että joukkueessa on paljon hyviä pelaajia ja menestystä on tullut, Kanerva selvittää.
-- Hän pääsee toki pelaamaan B-joukkueessa. Reservipelit voivat tosin ulkomaisissa seuroissa olla ihan mitä vain. Koskaan ei tiedä, millainen nippu on vastassa. Voivat olla kovempiakin kuin Suomen liigan pelit, mutta voivat olla myös huonompia, Kanerva miettii.
Nuorelle yksilölle peliajan saaminen on kaikkein tärkein asia. Myös otteluiden tasolla on merkitystä -- rimaa pitää nostaa koko ajan korkeammalle.
-- Tietysti sitä toivoo, että pelaajat pääsisivät nopeasti pelaamaan miesten pelejä, mutta vaikeaa se on ulkomailla. Varmasti sieltä jää paljon oppia käteen, mutta pidemmän päälle junnupelit eivät enää riitä kehittämään, Kanerva kertoo.
Kotiin palanneet isossa roolissa
Kanerva korostaa, ettei oikeaa ratkaisua ole olemassa. Kukin pelaaja tekee päätöksen oman tilanteensa mukaan. Eurooppalaisen huippuseuran kokoonpanoon on vaikea nousta, mutta yrittämättä jättäminen jäisi varmasti kaivelemaan jokaista mahdollisuuden hylännyttä.
Myös kotimaahan palaaminen on vaihtoehto. Tampere Unitedin Tomi Petrescu ja Hongan Jami Puustinen ovat tästä hyviä esimerkkejä.
-- He tekivät mielestäni viisaasti, kun huomasivat, ettei homma enää etene. He palasivat Suomeen ja hakivat vastuuta täältä. Sitä on mahdoton arvioida, miten olisi käynyt, jos he eivät olisi koskaan lähteneet ulkomaille, Kanerva sanoo.
-- Molemmat ovat nyt sellaisessa roolissa omassa joukkueessa, että kehittyvät varmasti.
Myös kotimaisen liigan pelaamisessa on Kanervan mukaan tapahtunut myönteinen muutos.
-- Tänä vuonna vuonna on ollut kiva huomata, etteivät joukkueet ainoastaan peruuttele ja sumputa. Peli on ollut rohkeampaa, jolloin pelaajat kehittyvät enemmän, hän kiittelee.