Omat juuret eivät enää ole saamelaislapsille ja -nuorille hävettävä asia. Lapsiasiamiehen toimiston teettämän selvityksen mukaan useilla lapsilla ja nuorilla on selvästi vahvempi saamelainen identiteetti kuin heidän vanhemmillaan.
"Pohjavire on hyvään suuntaan. Lapset ja nuoret kokevat, että heidän elämässään on paljon hyvää. He myös arvostavat saamenkielistä ja saamen kielen opetusta", tulkitsi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula selvityksen tuloksia. Selvitys julkistettiin maanantaina Inarissa.
Filosofian maisteri Minna Rasmuksen tekemästä selvityksestä käy ilmi saamelaislapsten ja -nuorten vahva side kotiseutuun ja sukuun. Suuri osa nuorista haluaa jatkossakin asua Rovaniemen pohjoispuolella.
Aulan mukaan identiteettiä on vahvistanut saamenkielen ja -kielinen opetus, Vahva osa on myös nuorisokulttuurien ilmiöillä. Nuoret ovat saaneet omia saamelaisia idoleita, kuten räppäreitä ja joikujen taitajia.
Ehkä vaikein ongelma liittyy edelleen kieleen. Omalla kielellä annettua opetusta vaivaa jatkuvuuden puute. Päteviä opettajia ja oppimateriaalia on liian vähän.
"Yllättävää on, etteivät saamelaiset näytä saavan juuri lainkaan oman historiansa opetusta", Aula sanoi.
Vastaavat selvitykset on tehty Ruotsissa ja Norjassa. Myönteinen vire puhaltelee myös siellä. Aulan mukaan Ruotsissa lapset ja nuoret kokevat tosin hieman enemmän kiusaamista ja nimittelyä kuin Suomessa. Norjassa nousivat esiin saamelaisten keskinäiset erimielisyydet.
Selvitykseen osallistui yli kahdeksankymmentä 13-18-vuotiasta yläkoululaista ja lukiolaista Utsjoelta, Inarista, Enontekiöltä ja Sodankylän Vuotsosta.