Lapset ja varhaisnuoret tarvitsevat nykyistä enemmän kosketusta aikuisiin. Professori Lea Pulkkisen mukaan vanhempien poissaolo jättää varhaisnuoret vaille aikuisten tukea tärkeissä kehitysprosesseissa ja saa nuoret hakemaan vaikutteita mediasta ja tietokonepeleistä.
Työhönsä uppoutuvat vanhemmat eivät ole uusi ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta eroa entiseen on siinä, että vanhempien työ on kodin ulkopuolella, jolloin lapset ja varhaisnuoret viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan keskenään tai joukkoviestimien äärellä. Ajallemme ominainen egoistinen ilmapiiri ei myöskään luo otollista maaperää lapsesta huolehtivalle lapsilähtöiselle kasvatukselle.
- Lapset ovat keskenään nuorisokulttuurin, median, television, videoiden ja tietokonepelien vaikutettavana. Aikuisuus, joka varhaisnuorille nykyisin vahvasti välittyy, on viihteellistä ja kaupallista, Pulkkinen sanoi Terveyden edistämisen keskuksen Päihdepäivillä 9.9. Helsingissä.
Pojat altistuvat sähköisiä pelejä pelatessaan erityisesti väkivallalle, mitä pohjustavat televisio-ohjelmien ja videoiden väkivalta-ainekset. Toinen mediaväkivallan riskitekijä on turvattomuutta ja epäluottamusta ruokkivan maailmankuvan syntyminen ja sen tuottama ahdistuneisuus. Toimintafilmit ja -pelit voivat kohentaa mielialaa lyhytaikaisesti, mutta pitemmällä tähtäyksellä ne ruokkivat epäluuloista maailmankuvaa, jossa maailma nähdään vaarallisena paikkana, mikä edelleen lisää ahdistuneisuutta.
Tytöt eivät ole yhtä kiinnostuneita väkivallasta kuin pojat. Nuorille tytöille sopivien mediaohjelmien puuttumisen takia tytöt siirtyvät seuraamaan ikäisiään varttuneemmille suunnattuja ohjelmia, jotka tarjoavat samastumiskohteita. Videot, mainosten kuvat ja tietokonepelit kurvikkaine, vähäpukeisine naissankareineen tuottavat seksuaalisuutta painottavan kuvan maailmasta ja ainakin naisista.
Erotisoitunut ihmiskuva puolestaan lataa yhä nuoremmille paineita olla koko ajan haluttava, menestyvä ja seksikkään näköinen. Epärealistisen virheettömät, superkauniit ja superlaihat mallit tarjoavat erityisesti hauraan ruumiillisen minäkuvansa kanssa painiville tytöille yli-inhimillisiä malleja, joihin verrata omaa kehoaan.
- Tunne-elämän kehityksen ongelmat, yhtäältä tunneasteikon latistaminen ja hukuttaminen päihteisiin, toisaalta keinotekoisten tunteiden hakeminen äärimmäisillä kokemuksilla päihteiden avulla, ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Ne ennakoivat vakavaa alkoholiongelmaisuutta aikuisiässä, kuten johtamani samojen henkilöiden kehityksen seurantatutkimus lapsuudesta keski-iän kynnykselle osoittaa, sanoi Lea Pulkkinen.