Kotimaiset kantaesitykset ja nuoret ohjaajavieraat ovat kärjessä Miko Jaakkolan tärkeysjärjestyksessä.
Jaakkola (s. 1969) siirtyy Kajaanin teatterin johtoon Teatteri Takomosta Helsingistä - eli samaa reittiä mitä Kristian Smeds aikanaan kulki.
Jaakkolan seitsemän vuoden pesti Kajaanissa alkaa 1. tammikuuta 2009.
Aikalaisuus tarttuu
"Ohjelmistopolitiikassa mulla on se ajatus, että kannatan kotimaisia kantaesityksiä. Vähintään yksi vuodessa sekä teatterin omalta dramaturgilta Anna Krogerukselta että muilta kiinnostavilta kirjailijoilta. Suomessa on tällä hetkellä tosi paljon hyviä teatterille kirjoittajia. Heitä kannattaa kuunnella."
Jaakkolan ensimmäinen oma ohjaus Kajaanissa on Krogeruksen uusi näytelmä.
"Anna kirjoittaa todella hyvin. Aloitamme yhteistyöllä."
Jaakkola on tehnyt jo tähän mennessä paljon kantaesityksiä.
"Niiden tuotantoaikatauluissa on se hyvä puoli, että tekstejä kirjoitetaan vielä aika lähellä lukuharjoituksia ja prosessin aikana, jopa ennen ensi-iltaa. Aikalaisuus tarttuu väkisinkin."
Uuden johtajan ajatuksena on tarjota yleisölle viisi uutuutta vuodessa: kolme ison talon esitystä ja kaksi kiertävää. Itse hän ohjaa yhden ensi-illan vuosittain.
"Aion kiinnittää taloon ohjaajan, joka ohjaa pari juttua vuodessa. Sitten mulla on mahdollisuus käyttää vielä kahta vierailijaa, joista toinen on aina nuori ja toinen etabloituneempi."
Syksyn 2009 konkarivieras on Juha Hurme, joka jatkaa Punaisella viivalla aloittamaansa Kianto-trilogiaa.
Teatteri Takomolla on sopimus Teatterikorkeakoulun kanssa, että Takomo esittää joka vuosi Teakin opiskelijoiden lopputöitä. Alkaako yhteistyö myös Kajaanissa?
"Pidän portit auki. En ole vielä miettinyt kuviota tarkemmin, enkä ole ehtinyt kontaktoida Teatterikorkeakoulun kanssa."
Ihmisistä ihmisille
Jaakkola uskoo, että ammattiteattereiden yhteistyö vapaiden ryhmien kanssa lisääntyy tulevaisuudessa.
"Niillä on myös taloudellista intressiä, koska valtionosuusteattereiden ja vapaiden ryhmien yhteistyöhön on olemassa opetusministeriön rahaa. Kyseessä on kolmen tuottajan malli: opetusministeriö, vapaa ryhmä ja laitos. Nämä ovat usein win-win -tilanteita, eli kaikki saavat jotakin."
Miko Jaakkolan mielestä teatteri on ehkä ihmisläheisin taidemuoto.
"Teatterin aihe on ihminen. Yksinkertaisimmillaan ihmiset tekevät sitä ihmisille ihmisistä. Ihmislähtöisyys, ihmisläheisyys ja inhimillisyys pitäisi aina olla läsnä."
Teatteri ei kaipaa hajurakoa todellisuuteen eikä pinsettejä kriisien käsittelyyn.
"Ajattelen pohjimmiltaan niin, että teatteri on todellisuuden kuvaamista. Sen on minun taidekäsitykseni. Todellisuus on materiaalia, joka on teatterin käytössä koko ajan. En ajattele, että tapahtumista pitäisi kulua aikaa, ennen kuin niitä voisi käsitellä. Pitää vain valita se kulma, miten asioita minäkin hetkenä käsittelee."
Toivoa luova projekti
Jaakkola tulee Kajaaniin juuri kun UPM:n paperitehdas sulkee ovensa.
Kuinka teatteri voi vaikuttaa?
"Teatterilla on tärkeä yhteisöllinen rooli. Asioita ei kannata lakaista syrjään. Kyllä niitä voi katsoa totuudellisesti. Mutta olisi vaikea tehdä irtisanomisista raadollinen ja toivoton kuvaus."
"Teatterin pitäisi olla mukana toivoa luovassa projektissa. Teatteri voi tuoda ymmärrystä ja pyrkiä näyttämään eri puolia. Kriisitilannehan se on. Teatteri voi käsitellä, tuoda näkyviin ja purkaa tilanteita, jos työttömyys aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja lamaannusta."
Jaakkolan mukaan ensi keväänä Kajaanin teatterin ohjelmistoon tulee juttu, joka käsittelee tätä aihetta jollakin tavalla.
Lisäksi teatteri on järjestämässä jo tämän vuoden puolella keskustelutilaisuuden. Kajaanissa nähdään lisäesityksiä Kirsi-Kaisa Sinisalon ja Taisto Reimaluodon yhdessä kirjoittamasta ja esittämästä näytelmästä Pesä pienoinen.