"Konkreettisin näyte Barents-yhteistyön kehittymisestä tulee olemaan se, että seuraavassa vastaavanlaisessa seminaarissa on enemmän kuin muutama nuori osallistuja", ennusti Barentsin nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ylva Maria Pavval Oulussa tiistaina Barentsin alueen tulevaisuusfoorumissa.
Pohjois-Ruotsin Jokkmokkissa asuva Pavval laski, että hänen lisäkseen Oulun yliopiston Saalastinsalissa oli kolme nuorta osallistujaa.
Pavval korosti näkökulmassaan, että nuorista ei pidä puhua tulevaisuuden ihmisinä, vaan heidän on oltava asioissa mukana juuri nyt.
Hänen mielestään tärkeää on kehittää tietoliikenneyhteyksiä sujuvammiksi pohjoisilla alueilla. Nuorten liikkumisen ja opiskelijavaihdon kannalta pitäisi päästä eroon viisumiongelmista.
Arkangelin alueella sijaitsevasta Pomorin yliopistosta valmistunut Valentina Gaseva, 22, on opiskellut Oulun yliopistossa suomea kolme kuukautta. Hän on tällä hetkellä myös harjoittelijana Oulun lääninhallituksessa.
Gaseva toivoo, että Barentsin alueella olisi enemmän mahdollisuuksia opiskella kieliä vaihto-opiskelijana, sillä alueiden välinen yhteistyö tarjoaa tulkin töitä tulevaisuudessa entistä enemmän.
Gaseva aikookin suunnata kotikonnuilleen alan töihin Oulun-opintojensa jälkeen.Hän uskoo, että Barents-yhteistyö opettaa pohjoisia kansallisuuksia ymmärtämään entistä paremmin toisiaan.
Niin sanottu virallinen Barentsin kansainvälinen yhteistyö on uutta 23-vuotiaalle karesuvantolaiselle poromiehelle, Tuomas-Aslak Juusolle. Hän on juuri aloittanut Barentsin alueneuvostossa. Käytännössä yhteistyötä on ollut sitä vastoin aina.
"Me saamelaisethan olemme tiivis yhteisö, ja rajatonta yhteistyötä on tehty aikojen alusta. Jossakin vaiheessa sitten vain alettiin ihmetellä, että mikä aita tuossa on", tänään keskiviikkona puheenvuoronsa seminaarissa saava Juuso sanoo.
Monenlainen yhteistyö on tiivistä yli rajan, mutta kaikkea ei voi toteuttaa. Esimerkiksi porotaloudessa Lapissa voitaisiin tehdä erimuotoista käytännön taloudellista yhteistyötä, mutta juuri valtakunnanrajat estävät.
"Emme voi myydä Norjan puolelle naapurikylälle poroja koska tullimääräykset estävät", Juuso ihmettelee.
Teema foorumissa oli peilata tulevaisuutta historian kautta. Barentsin alueen kehityksen katsotaan alkaneen Suomen sodan loppumisesta vuonna 1809 ja viimeiseksi jääneestä Kalajoen taistelusta.
Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunki (kesk.) totesi avaussanoissaan, että käytännön yhteistyön ilmapiiri on alkanut kunnolla nousta viime aikoina. Myös Suomen hallitus on ottanut hänen mielestään rivakamman otteen pohjoiseen yhteistyöhön.