Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan lihavien vanhempien lapsetkin ovat usein ylipainoisia, mutta nuorten aikuisten pyöristyminen johtuu enemmän elintavoista kuin vanhemmilta perityistä geeneistä.
"Erityisesti nuoret miehet pulskistuvat tultuaan täysi-ikäisiksi. 18-vuotiaista miehistä kymmenen prosenttia on ylipainoisia, mutta 25-vuotiaista jo lähes kolmannes. Naisista ylipainoisia on 18 vuoden iässä kuusi prosenttia ja 25-vuotiaista 15 prosenttia", kertoi lääketieteen lisensiaatti Kirsi Pietiläinen Suomen lihavuustutkijoiden syyskokouksessa maanantaina.
Pietiläinen on väitöskirjassaan tutkinut noin 5 000:n kaksosena syntyneen suomalaisen painonkehitystä 16 vuoden iästä 25 vuoden ikään. Tiedot syntymäpituudesta ja -painosta saatiin heidän vanhemmiltaan, jotka myös olivat mukana tutkimuksessa. Kaksosten joukossa oli 350 identtistä kaksosparia, mikä mahdollisti ympäristötekijöiden ja geenien merkityksen arvioimisen.
Painavista vauvoista kasvaa usein pitkiä aikuisia, mutta heillä on myös suurentunut ylipainon riski myöhemmällä iällä. Erityisen vaarallista nuorilla on vatsaonteloon ja maksaan kertyvä rasva, joka heikentää sokeriaineenvaihduntaa ja altistaa diabetekselle ja muille vakaville taudeille. Maksan rasvoittuminen nuorella aikuisella ei riipu geeneistä. "Jos painoa pudotetaan, haitalliset muutokset palautuvat normaaleiksi", Kirsi Pietiläinen kertoi.
Tutkimuksessa olivat mukana lähes kaikki Suomessa vuosina 1975-1979 syntyneet kaksoset Hangosta Utsjoelle. Siinä on ensimmäistä kertaa osoitettu, että äidin raskaudenaikainen tupakointi voi aiheuttaa sikiön elimistössä haitallisen ohjelmoinnin.
Sairaalloinen lihavuus
voi johtua geeniviasta
Tupakalle altistuneet vauvat ovat syntyessään usein tavallista pienempiä ja laihempia, mutta virheellisen ohjelmoinnin seurauksena he lihovat helposti murrosiässä. Syytä ei tunneta.
Tutkimus osoitti myös, että nuoret aikuiset eivät voi syyttää lihomisestaan omia vanhempiaan ja geenejä. Identtisille kaksosille, jotka ovat geeniperimältään samanlaisia, kehittyi murrosiän jälkeen selviä painoeroja, vaikka he olivat murrosikään saakka kasvaneet samalla tavalla.
Pietiläisen väitöskirja tarkastetaan ensi lauantaina Helsingin yliopistossa.
Suomessa viritellään myös toista tutkimusta, jossa selvitetään erään geenimutaation yhteyttä lasten ja aikuisten perinnölliseen, sairaalloiseen lihavuuteen.
Rasvakudoksesta erittyvällä hormonilla, leptiinillä, on tärkeä merkitys ruokahalun ja energiatasapainon säätelyssä. Leptiini kulkeutuu rasvakudoksesta aivoihin, jossa se laukaisee monimutkaisen, ruokahalua ja nälän tunnetta säätelevän tapahtumaketjun.
Nyt epäillään, että tämän tapahtumaketjun yhdessä lenkissä oleva geenivika voi maailmanlaajuisesti selittää yli neljä prosenttia perinnöllisestä, sairaalloisesta lihavuudesta.
Kyseistä vikaa melanokortiinin vastaanottajareseptorin geenissä aletaan nyt jäljittää Suomessa. Tavoitteena on koota tutkimukseen eri puolilta Suomea 250 sairaalloisen lihavaa aikuista sekä 140 lasta ja nuorta, jotka kärsivät varhaisen iän vaikeasta lihavuudesta.
Tutkija Kaisa Valli-Jaakolan ryhmä on jo onnistunut löytämään sairaalloisen lihavilta lapsilta useita melanokortiinin reseptorigeenin mutaatioita. Niiden esiintymistä on selvitetty lasten perheissä sekä vertailuryhmässä, mutta mutaatioita ei ole löydetty aikuisilta perheenjäseniltä eikä vertailujoukosta.