Kolkkoa kohtaloa sanomalehdille on maalailtu milloin radion, milloin television, milloin internetin leviämisen vuoksi. Alun huuman jälkeen uudet viestimet ovat asettuneet omalle paikalleen joukkotiedotuksen kentässä. Sanomalehdet ovat muokanneet sisältöjään uusien lukijasukupolvien vaatimusten mukaisiksi ja yleensä selvittäneet uhkat.
Sanomalehtien liiton teettämä valtakunnallinen mediatutkimus osoittaa, että lehtien lukijat eivät ainakaan Suomesta lopu vastaisuudessakaan. Tutkimuksesta nimittäin selviää, että suomalaisnuoret viettävät jopa aiempaa hiukan enemmän aikaa sanomalehtien parissa. Päivittäin nuoret lukevat lehtiä keskimäärin 15 minuuttia, lauantaisin ja sunnuntaisin 20 minuuttia. Nuoret lukevat lehdistä ahkerasti tv-ohjelmatietoja, sarjakuvia, paikallisia ja kotimaan uutisia sekä esimerkiksi säätietoja.
Vaikka nuoret luonnollisesti lukevat lehtiä vähemmän kuin aikuiset, sanomalehtien kannalta on myönteistä, että 90 prosenttia heistä kuitenkin viettää aikaansa lehden parissa joka viikko. Lehtien lukukerrat ovat tosin harventuneet. Aiempaa useampi lukee lehtiä alle viisi kertaa viikossa.
Mediankäyttötutkimuksesta voi päätellä, että suomalaisnuoret ovat hyvin lukutaitoisia. Eri viestimillä he myös näkevät erilaiset roolit. Sanomalehtien uutistarjonnassa nuoria houkuttelevat etenkin paikallisuutiset. Niihin tarttuu tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia 12-20-vuotiaista lehdenlukijoista.
Ulkomaanuutisten kohdalla lukema on 80 prosenttia. Kolmen vuoden takaisesta tuo lukema on pudonnut neljällä prosenttiyksiköllä. Tässä saattavat näkyä eri viestinten roolien erot. Ulkomaanuutisten tarjonta on laveaa myös televisiossa ja internetissä. Se mitä sähköinen viestintä tarjoaa edelleenkin lehdistöä selvästi huonommin, ovat paikallisuutiset.
Tutkimuksessa selvisi sekin, ettei internet ole nuorille varsinaisesti uutisviestin vaan enemmänkin yhteydenpidon väline. Tärkeimmät internetin käyttötavat nuorilla ovat sähköposti ja tiedonhaku. Kaikkiaan internetin käyttö on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt puolella nuorista. Toisaalta 15 prosentilla se on vähentynyt.
Suomalaisnuoret saivat lukutaidosta maanosan parhaat arviot Pisa-tutkimuksessa. Sanomalehdet eivät ehkä voi väittää, että niitä olisi kiittäminen nuorison oivasta lukutaidosta. Pienen lisäpotkun ne silti lienevät antaneet. Joka tapauksessa hyvä lukutaito lisää sanomalehtien lukemista. Se taas auttaa nuoria totuudenmukaisen maailmankuvan rakentamisessa.
paakirjoitus@kaleva.fi