Nuoret lukijat suurten ai­hei­den äärellä – val­ta­kun­nal­li­sen no­vel­li­ki­san fi­naa­liin pääsi kolme poh­jois­poh­jan­maa­lais­ta nuorta

Luetko sinä? -kilpailun novelli haastoi kahdeksasluokkalaiset pohtimaan ilmastonmuutosta ja kasvavaa eriarvoisuutta.Tämän vuoden Luetko sinä?

Siiri Enorannan Fotosynteesi-novellin teksti avautui Muhoksen yläkoulua käyvälle Viivi Tuomaalalle, 14, toisella lukukerralla. Novellin teemat, eriarvoisuus ja ilmastonmuutos herättivät Tuomaalassa monenlaisia ajatuksia. Tuomaalan arvostelu novellista on mukana Luetko sinä? -kampanjan loppukarsinnassa. Voittaja julkistetaan 31. lokakuuta.
Siiri Enorannan Fotosynteesi-novellin teksti avautui Muhoksen yläkoulua käyvälle Viivi Tuomaalalle, 14, toisella lukukerralla. Novellin teemat, eriarvoisuus ja ilmastonmuutos herättivät Tuomaalassa monenlaisia ajatuksia. Tuomaalan arvostelu novellista on mukana Luetko sinä? -kampanjan loppukarsinnassa. Voittaja julkistetaan 31. lokakuuta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Luetko sinä? -kilpailun novelli haastoi kahdeksasluokkalaiset pohtimaan ilmastonmuutosta ja kasvavaa eriarvoisuutta.

Tämän vuoden Luetko sinä? -kilpailu oli hyvin tasaväkinen Oulun alueen kahdeksasluokkalaisten välillä. Satojen novelliarvosteluiden joukosta löytyi lukuisia hyviä tekstejä, ja lopulta palkintopaikan takasi sujuva kokonaisuus, jossa kaikki palaset loksahtavat paikoilleen.

Valtakunnalliseen loppukilpailuun pääsivät Viivi Tuomaala Muhoksen koulusta, Saana Röyttä Koivupuhdon koulusta Merijärveltä ja Peppi Impola Pyhäjoen Saaren koulusta.

Voittajatekstejä yhdisti se, että mielipide tuodaan esiin heti alussa ja jo otsikko herättää mielenkiinnon. Novellin hahmoja, juonta ja teemoja arvostellaan monipuolisesti ja tekstin teemat osattiin liittää nykyajan ongelmiin. Novellia ei kuitenkaan arvosteltu puhki, vaan lukijalle jää intoa tutustua teokseen.

Ilmastonmuutoksen jälkeisestä maailmasta kertova Siiri EnorannanFotosynteesi-novelli oli nuorille haastava siinä mielessä, että tieteiskirjallisuuden sanasto vaikutti olevan useille vierasta. Lähes kaikki kertoivat lukeneensa novellin useita kertoja ennen kuin sen syvempi merkitys avautui.

Kun on scifi kyseessä, pitääkin futuristisia käsitteitä olla, mutta niitä ei saa olla liikaa, koska silloin novellista tulee liian sekava”, kritisoi Anna-Reetta Matilainen.

Eniten kiitosta saivat novellin epätasa-arvoisessa asemassa olevat päähenkilöt, etuoikeutettu polarkki Jin ja hänen palvelijansa, lemmikiksi kutsuttu Kay, jotka kertovat tarinaa vuorotellen omasta näkökulmastaan.

Sandra Härö kirjoittaa, kuinka näkökulman vaihtelu saa lukijan ”miettimään heidän asemaansa, miltä heistä tuntuu ja myös ymmärtämään heitä. Sen vuoksi haluaisin itsekin orjatyön loppuvan”.

Novellissa ihmiset eivät ole oppineet vanhan kansan virheistä, vaan uusi ilmastonmuutos uhkaa jo suurilta osin tuhoutunutta maailmaa. ”Vertaillessani nykyajan ja novellin tapahtumia, minulle tuli yksi asia selväksi: teknologia ja kaupungit voivat kehittyä, mutta ihmiset pysyvät samanlaisina”, kirjoittaa Natalia Romppainen.

Polarkki Jin pääsee karua todellisuutta pakoon muistoihin, joita katsellaan uuden teknologian avulla. Lemmikki Kaylle ilmastonmuutoksen uhka on paljon konkreettisempi, koska hänen vanha asuinalueensa on jo tuhoutunut, eikä hänellä ole pääsyä muistoihin.

Kay on mielenkiintoinen ja samaistuttava hahmo, koska näen hieman itseäni hänessä. Kay kyseenalaistaa asioita, mutta ei halua olla ilkeä”, kuvailee Pinja Leinonen.

Muistoihin pakeneminen liitettiin nykyajan ongelmiin. ”Novellissa polarkit käyttävät kruunuaan paetakseen turvallisiin ja ihanteellisiin muistoihin, samalla tavalla suurin osa nykyajan ihmisistä haluavat uppoutua puhelimen maailmaan ja pysyä poissa todellisuudesta”, kirjoittavat Jade Hietamäki, Milla Katila ja Olivia Kärkkäinen.

Monet liittivät orjuuden pelkästään historialliseksi ilmiöksi, mutta Aksu Rajamäessä novelli herätti kysymyksiä myös nykyajasta: ”Ovatko ihmiset tasa-arvoisia? Jaetaanko meidät varakkaisiin ja köyhiin? Hyödynnetäänkö maailmassamme lapsityövoimaa?

Samanlaisia havaintoja teki Konstu Korpimäki: ”Polarkit odottavat pilvien lähestyvän, jolloin heidän omistamansa maa-alueet ovat koko ajan arvokkaampia. Myös me ihmiset olemme ahneita. Emme välitä köyhempien maiden kuivuudesta ja nälästä, jotka ovat seurausta ilmastonmuutoksesta.

Useat kehuivat sitä, miten ajankohtainen novellin teema oli erityisesti nuorille ja miten se sai miettimään omia vaikutusmahdollisuuksia.

Se sai minut ainakin ajattelemaan tulevaisuutta ja pohtimaan kulutustottumuksiani”, kirjoittaa Siiri Paavola.

Kalle Savikosken mielestä ”jokainen, joka lukee tämän novellin keskittyen, herää ainakin hieman pelastamaan yhteistä maailmaamme”.

Myös tasa-arvon teema löydettiin tekstistä taidokkaasti.

Kaikkein eniten harmittaa, jos ei saa uusinta iPhonea, kun samaan aikaan päiväntasaajalla ihmiset nääntyvät nälkään”, kirjoittavat Sofia Komulainen ja Inka-Maria Päri.

Novellin loppu sai monet herkistymään ja miettimään, mitä tulevan pitää.

Ajattelen, että jos tässäkin maailmassa, missä me elämme, päättäjiltä vietäisiin kaikki valta niin heille ei jäisi mitään suurempaa kuin mitä meillä muillakaan on”, pohtii Maisa Hepoviita.

Tekstin yhtenä teemoista on mielestäni yhteenkuuluvuus, vaikka ihmiset ovatkin novellissa jakautuneet kahtia eri luokkiin. Lopulta kaikki kuitenkin ovat samanlaisia ja yhtä haavoittuvaisia”, kiteyttää Aino Vuorjoki.

Luetko sinä?

Luetko sinä? -kilpailu innostaa nuoria kirjallisuuden pariin

Suomen Kustannusyhdistyksen ja Sanomalehtien Liiton yhteiskampanja, jonka tavoitteena on edistää nuorten lukemisen ja kirjoittamisen taitoja.

Tänä vuonna kahdeksasluokkalaiset arvostelivat fantasiakirjailija Siiri Enorannan kirjoittaman Fotosynteesi-novellin

Valtakunnallisen kampanjan voittajatekstit palkitaan koko luokan yhteisillä luokkaretkirahastostipendeillä.

Kampanja järjestetään yhdeksättä kertaa.

Oulun alueelta loppukilpailuun

Viivi Tuomaala, Muhoksen yläkoulu: ”Kohtalo korvien välissä”. Heti arvostelun alussa kuvaillaan novellia hätkähdyttäväksi, mikä antaa kuvan kirjoittajan mielipiteestä ja innostaa lukemaan lisää. Novellia arvostellaan tasapuolisesti monelta kantilta, kerrotaan hahmoista, juonesta ja teemoista paljastamatta kuitenkaan liikaa, mikä jättää lukijalle intoa tarttua novelliin itse.

Saana Röyttä, Merijärven Koivupuhdon koulu: ”Tältäkö näyttää tulevaisuus?”. Novelli osataan liittää taitavasti nykypäivän ongelmiin niin teknologian kehityksen kuin tasa-arvon kannalta. Teksti on sujuvaa ja arvostelun rakenne etenee luontevasti. Novellia arvostellaan monipuolisesti henkilöhahmojen, juonen ja sanoman kannalta.

Peppi Impola, Pyhäjoen Saaren koulu: ”Paetako todellisuutta muistoihin?”. Arvostelun omaperäinen alku kiinnittää lukijan huomion ja kieli on sulavaa läpi tekstin. Heti alussa tulee selväksi, että kyseessä on arvostelu, ei analyysi. Novellin henkilöiden väliset suhteet liitettiin nykymaailman ongelmiin ja kruunun synnyttämien muistojen vaaroja osattiin analysoida monipuolisesti. Käännekohtaa kuvaillaan sitä kuitenkaan tarkasti paljastamatta.