"Minusta tuntuu, että Asterix on enemmän vanhojen miesten juttu ei niinkään lasten sarjakuvaa. Sen sijaan Aku Ankka on koko perheen sarjakuvaa", sanoo rovaniemeläinen mangan harrastaja, 18-vuotias Jenni Pajunen.
Pajusen sanoissa piilee totuus, sillä 1970-luvulla vahvassa vedossa olleiden Asterixin, Lucky Luken ja Tintin kasvattamat sarjakuvanystävät alkavat olla keski-ikäisiä kaljuuntuvia miehiä.
Sen sijaan Aku Ankka on säilyttänyt asemansa koko perheen ja nimenomaan lasten sarjakuvana, mitä Kemin sarjakuvafestivaalien johtaja Heikki Porkolakin on halunnut korostaa Kemin taidemuseoon tuodulla hienolla Ankkalinna-näyttelyllä.
"Onhan tämä komea ankkalinnamainen näyttely, joka olisi hienoa saada kiertämään muillekin paikkakunnille", kiittelee Aku Ankka -lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen Tupu-lakissaan.
Vuodesta toiseen suomalaisten suosikkina pysyvän lehden päätoimittajan ei tarvitse olla kollegoidensa tavoin huolissaan nuorten lukijoiden katoamisesta. Vaikka Aku Ankka ja Ankan tekijät ovatkin nousseet arvostettujen sarjakuvafestivaalien ohjelmistoon ja rahakkaan keräilyn kohteeksi, niin itse lehti ja Aku Ankka pysyy ennen kaikkea lasten suosikkina.
"Suurin osa lukijoistamme on 7--12-vuotiaita. Lukuinnostus vähenee sen jälkeen, kunnes seuraava tilaajapiikki on 25--35-vuotiaissa. Kun nuoret aikuiset perustavat perheitä ja saavat lapsia, kotiin tilataan taas Aku Ankka", luonnehtii Jukka Heiskanen.
Aku Ankka lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen seuraa tyytyväisenä tanskalaisen Ankka-piirtäjä Freddy Miltonin omistuskirjoitusurakkaa.