Nuoret löy­tä­vät it-alan entistä ai­kai­sem­min

Yliopiston kurssien opiskelu jo lukiossa helpottaa nuoria löytämään informaatioteknologian opinnot helpommin ilman välivuosia. Ahkerimmat lukiolaiset pääsevät yliopistoon ilman pääsykoetta.

Taas jumissa. (pystykuva Leikkaasta) Toimitusjohtaja Antti Leikas ei ensin luottanut tietokoneisiin mutta ajautui kuitenkin it-alalle.
Taas jumissa. (pystykuva Leikkaasta) Toimitusjohtaja Antti Leikas ei ensin luottanut tietokoneisiin mutta ajautui kuitenkin it-alalle.
Kuva: Pekka Peura

Oulu

Yliopiston kurssien opiskelu jo lukiossa helpottaa nuoria löytämään informaatioteknologian opinnot helpommin ilman välivuosia. Ahkerimmat lukiolaiset pääsevät yliopistoon ilman pääsykoetta.

Toisin oli, kun toimitusjohtaja Antti Leikas etsi uraansa. Oulun yliopistossa järjestettiin lukioiden opettajille lauantaina ensimmäinen Tieni-seminaari, jossa Leikas muiden joukossa kertoi, kuinka nuoria voi opastaa it-alalle.

Kuin tilauksesta Leikkaan tietokone temppuili, samalla kun hän selosti entistä epäluuloaan alaa kohtaan. "Nyt kuuluun niihin, jotka ovat tehneet paheellisen teon eli siirtyneet pois matematiikan opettajan töistä it-alalle", Leikas kertoi.

Aluksi Leikas jätti harrastukset ja tietotekniikan opinnot, kun matematiikka vei mukanaan, lumosi. Hän pääsi myöhemmin it-alalle "puhumalla", vaikka ei osannut ohjelmoidakaan.

Leikas piti sekä nykyistä alaansa että matematiikkaa luovana alana, jossa humanistisista opinnoista on suurta hyötyä. "Minustakin piti tulla aluksi runoilija", hän kertoi.



Alalle ilman
pääsykokeita


Suoremmalta kuulosti Tieni-seminaarissa nykynuorten tie opintoihin. Haapaveden lukion rehtori Erkki Seitajärvi kertoi lukiolaisten lukemien yliopistokurssien auttavan.

"Lukiolaiset saavat ihan konkreettista hyötyä siitä, kun he suorittavat 15 opintoviikkoa tietojenkäsittelytieteitä vaikkapa keskitason tiedoilla. Siten he pääsevät yliopistoon sisälle ilman pääsykokeita", Seitajärvi kertoi.

Opiskelupaikka on hyvä porkkana hyvin työllistetylle alalle. Samalla opiskelijat näkevät, etteivät yliopiston opinnot ole liian vaikeita. Lukion kurssit kertovat myös, onko ala oikea.

Erkki Seitajärvi piti yliopistokursseja tärkeänä siksikin, että yleensä lukiolaiset alkavat vasta lukion lopussa miettiä, mille alalle he haluavat. Nyt Haapavedellä on nähty myös tyttöjen kiinnostuminen tietotekniikasta.

Suuntaus ei ole yllättävä, sillä matemaattisten tieteiden laitoksen lehtori Alli Huovinen muistutti Tieni-seminaarissa, että suurin osa opiskelijoista on naisia.

Hänen mukaansa vuosien markkinatyö matematiikan puolesta alkaa tuottaa tulosta, sillä opiskelijoita on nyt luentosalit täynnä. Opettajista on vielä kova pula.

Matematiikan markkinointi jatkuu silti yhä nuoremmille. Oulussa alkoivat syksyllä matematiikkakerhot ala-asteiden lapsille. Niissä käy nyt yli 200 lasta.



Pelihimo johti
ammattiin


Tietotekniikkaa opiskelemaan voi ohjautua myös pelien maailmasta. Tutkija Tony Manninen pelasi tietokonepelejä jo 1980-luvun alussa.

"Välillä vietin enemmän aikaa virtuaalimaailmassa kuin todellisessa. Se oli ihan sairaalloista, mutta jälkeenpäin siitä on ollut hyötyäkin", Virtanen kertoi.

Hänen mukaansa valtaosasta pelaajia ei tule hyviä alan ammattilaisia, mutta hän itse kiinnostui myös siitä, miten kaikki toimii. Monia pelaajia silti kiinnostaisi päästä alalle.

"Paljon olen saanut palautetta, että miten tällaiseen hommaan pääsee."

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä