Hietasaaren viljelypalsta 2:ssa häärää 23-vuotias lääketieteen opiskelija Tuomas Väisälä, joka on tullut kääntelemään tyttöystävänsä palstaa.
"Koko palstan piti olla tyttöystävän heiniä, mutta olen auttanut häntä täällä jonkun verran raskaimmissa töissä."
Opiskelijapariskunnan palstaviljely on lähtenyt harrastuspohjalta, vaikkei opiskelijabudjetissa sadosta saatu säästökään haittaa.
Innostusta palstaviljelyyn ei Väisälä osaa oikein selittää. "Omakotitalossa kasvaneena tiedän, ettei puutarhanhoito ole kevyttä hommaa."
Palstallaan pariskunta aikoo kasvattaa herneitä, papuja, porkkanoita, yrttejä, salaattia.
Samalta palsta-alueelta löytyy Kanni Kelder poikansa Kasper Räsäsen kanssa. Kelder kertoo viljelevänsä omaa palstaa jo kolmatta kesää.
Palstaviljelyssä Kelderiä kiinnostaa tekemisen ilo. "Tämä tarjoaa mielekästä puuhaa kesälomalla".
Toki myös vihreät aatteet, luomuviljely ja puhdas ruoka ovat hänelle tärkeitä. "Porkkanoiden ei tarvitse olla isoja, kunhan ne ovat puhtaita."
Kelder on huomannut nuorten innostuksen palstaviljelyyn. "Tuttavaporukassani on paljon nuoria, jotka ovat kiinnostuneet palstaviljelystä."
"Tänä vuonna palstoja on myös enemmän käytössä kuin aikaisemmin. Monena vuonna tältä pellolla on ollut vain yksittäisiä viljelmiä. Nyt melkein kaikki palstat ovat käytössä", Kelder toteaa.
Kiinnostus kasvanut
tänä vuonna
"Ikäihmiset ja maahanmuuttajat ovat innokkaita palstaviljelijöitä, mutta nyt myös nuoret ja perheet ovat innostuneet viljelypalstoista", kertoo viljelypalsta-asioitakin hoitava Tarja Karjalainen Teknisestä keskuksesta.
Teknisen keskuksen ja Oulu10:n toukokuussa pitämä viljelypalstapäivä kiinnosti yli 200:aa oululaista. "Aikaisempina vuosina kiinnostuneita on ollut puolet vähemmän", Karjalainen tietää.
Viljelypalstapäivän aikana vuokrattiin yksistään 137 palstaa. Toukokuun loppupuolella palstoja oli vuokrattu 540. Kaiken kaikkiaan vuokrattavia palstoja on noin tuhat.
Suosituimmilla alueilla kuten Hietasaaressa ja Saarelassa on vapaita palstoja enää harvassa.
Oulun kaupungilla on 12 palstapaikkaa Kaakkurista Herukkaan ja Hietasaaresta Saarelaan ja Juurukseen rajoittuvalla alueella.
Viljelypalstojen suosion syyksi Karjalainen veikkaa ihmisten parempaa tietoutta viljelypalstoista sekä huonoja aikoja.
Etelässä kysyntä
voittaa tarjonnan
Pääkaupunkiseudulla kaikki halukkaat eivät saaneet tänä kesänä omaa viljelypalstaansa.
"Meillä on joka vuosi jaossa 190 palstaa, eikä niitä riitä kaikille haluaville", sanoo Lassilan palstaviljelijöiden puheenjohtaja Osmo Perkamo Helsingistä.
Perkamo on huomannut, että myös etelässä nuorten kiinnostus palstaviljelyä kohtaan on selvästi kasvanut etenkin viimeisen kahden vuoden aikana.
Oulun Hietasaaresta tavatut palstaviljelijät pitivät palstan 12 euron aarihintaa todella edullisena.
"Toisaalta kaupunki ei tee näiden eteen oikeastaan mitään", Kelder huomauttaa.
"Itse toivoisin viljeltäväksi oikeita luomupalstoja. Silloin koko pellolla ei olisi käytetty mitään lannoitteita", Kelder jatkaa.
Kannelmäessä palstojaan vuokraavat Lassilan palstaviljelijät veloittavat vuodeksi vuokrattavasta puolen aarin viljelypalstasta 28 euroa ja täysaarin palstasta 35 euroa.
Hinta muodostuu pääosin kaupungin maavuokrasta ja vesikustannuksista.