Nuoret ja kaupungeissa asuvat ovat innokkaimpia nostamaan verorasitustaan ympäristön tilan parantamiseksi. Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan maksuvalmius on keskivertoa suurempi myös luontoa harrastavien, hyvätuloisten, etelä-suomalaisten sekä koulutettujen parissa.
Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkijan Eija Poudan väitöstutkimuksessa pienin luonnonsuojeluun liittyvä maksuhalukkuus löytyi maaseudulla asuvilta, iäkkäiltä sekä vähäisesti koulutetuilta. Tutkija selittää eroja luonnonsuojeluun liittyvillä uskomuksilla ja asenteilla.
- Kriittisesti luonnonsuojeluun suhtautuvien maksuhalukkuus on alhaisempi. Maksuhaluttomimmat uskovat muita herkemmin myös, että luonnonsuojeluohjelmasta on haittaa maanomistajien oikeudelliseen tai taloudelliseen asemaan sekä kansantalouteen. Usein alhainen maksuhalukkuus selittyy sillä, että henkilö itse tai joku hänen lähipiirissään saa elantonsa luonnon hyödyntämisestä, Pouta sanoo.