Vuoden alussa koottu ulko- ja turvallisuuspoliittinen nuorten ryhmä on ehtinyt jo hämmentää kannanotollaan vakinaisen asepalveluksen tarpeettomuudesta. Kyseessä on Suomessa ainutlaatuinen tilaisuus nuorille päästä osallistumaan poliittiseen keskusteluun.
Ryhmän 28 jäsenen tarkoitus on pohtia ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, arvioida maamme ulkopolitiikkaa ja kommentoida tekeillä olevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Vuoden alussa silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) kuulutti ryhmään jäseniä. Ensimmäinen kokous pidettiin maaliskuussa, ja kaikkiaan kokouksia on nyt pidetty puolen kymmentä.
"Nyt valmistelemme perusteellista kannanottoa siitä, mikä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan tulee olla. Julkaisemme sen ensi vuoden puolella samaan aikaan, kun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tulee", sanoo ryhmän puheenjohtaja Johan Ekman, 24 (r.).
Hän arvelee, että nuorten ryhmän näkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee poikkeamaan selonteosta muun muassa kokonaisvaltaisuutensa puolesta.
Näkökulma tulee olemaan tuoreempi ja visionäärisempi kuin selonteon laatijoilla.
"Esimerkiksi näkemyksemme Venäjästä uhkana eroaa vallitsevasta. Uhat ovat mielestämme kansainvälisempiä, ja tarvitsemme nopeasti liikkuvia ammattimaisia kriisinhallintajoukkoja. Suomen tulee meidän mielestämme hakea liittoutumista. Se jää nähtäväksi, mikä sen muoto tulee olemaan", Ekman muotoilee.
Asevelvollisuus romukoppaan
Ryhmä on pyritty kokoamaan mahdollisimman tasaisesti eri puolilta Suomea.
Pohjois-Suomesta mukaan ovat päässeet oululaislähtöinen, nyt Helsingissä opiskeleva Joonas Turunen, 22, Ella Kemppainen, 18, Kajaanista sekä Sanna Kopra, 27 ja Mikko Lipsanen, 25, Rovaniemeltä.
Valintaprosessissa painotettiin jäsenten aktiivisuutta kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Kokoonpanossa on otettu huomioon sukupuolten tasa-arvo sekä poliittinen tasapainoisuus jäsenten taustoissa.
"Kaikilla ei välttämättä ole suoranaista poliittista taustaa, mutta jokainen on jollakin tavalla ollut mukana jossakin järjestössä", Ekman muotoilee.
Ryhmä otti kantaa YK:n toiminnan nopeuttamiseksi Burman kriisissä viime keväänä. Julkilausuma yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiseksi herätti huomiota kesällä.
Nuoret pitävät järkevänä, että Suomi luopuisi varusmiespalveluksesta ja perustaisi puolustuksensa vapaaehtoiselle ammattiarmeijalle.
Selonteon viivästys ihmetyttää
Ministeri Kanervan vaihtuminen Alexander Stubbiin (kok.) heti alkumetreillä ei tuonut muutosta ryhmän työskentelyyn. Ekman arvelee, että Kanervan iän takia nuorten ryhmän näkyminen ulkoministerin vastakohtana oli suurempi kuin nyt Stubbin aikana.
Puheenjohtaja pohtii, että ryhmä tuskin pystyy konkreettisesti vaikuttamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin.
"Tällainen ryhmä voi tuoda esiin sellaisia ratkaisuja, joita poliitikot eivät pysty esittämään ihan puhtaiden poliittisten syiden takia. Meidän ensisijainen tehtävämme on herättää keskustelua ja osoittaa päätöksentekijöille, että esittämämme ratkaisut ovat mahdollisia. Toivottavasti sillä on merkitystä pitkällä tähtäimellä", Ekman uskoo.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon siirtymistä joulukuulta ensi vuoden puolelle hän ihmettelee.
"Joku poliittinen syyhän siihen on, vaikka mielestäni selonteko ei sisällä poliittisesti mielenkiintoista. Mieleen tulee ainoastaan reservin koko, josta saattaa olla jotakin erimielisyyksiä. Muuten on vaikea ymmärtää, minkä takia sitä ei vieläkään tule", Ekman pohtii.