Nuoret ha­lua­vat päättää itse

Oulun läänin kunnissa on jo 28 nuorisovaltuustoa tai muuta nuorten vaikuttajaryhmää. Nuoret haluavat ja myös osaavat hoitaa omia asioitaan. Paljakkaan viikonvaihteeksi 20:stä Oulun läänin kunnasta kokoontuneet nuoret vaikuttajat ovat saaneet pienellä sananvallallaan ja vielä pienemmillä budjeteilla aikaan paljon näkyvää.

Oulun läänin kunnissa on jo 28 nuorisovaltuustoa tai muuta nuorten vaikuttajaryhmää. Nuoret haluavat ja myös osaavat hoitaa omia asioitaan. Paljakkaan viikonvaihteeksi 20:stä Oulun läänin kunnasta kokoontuneet nuoret vaikuttajat ovat saaneet pienellä sananvallallaan ja vielä pienemmillä budjeteilla aikaan paljon näkyvää.

Nuorten vaikuttajajoukko on tuonut monelle paikkakunnalle toimintaa ja muutoksia. Diskot, elokuvaillat, lasketteluretket ja bänditapahtumat ovat yleisimmästä päästä, mutta onpa nuorten aloitteesta muutettu koulun ruokalistaakin, kuten Suomussalmella tehtiin.

Limingan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jonna Ruokamo uskoo, että nuorten oma neuvoa antava elin voi vaikuttaa. Nuorten vaatimuksesta saatiin Limingassa muun muassa kokopäiväistettyä nuorisonohjaajan toimi.

Kajaanin nuorisovaltuustossa toimiva Sofia Rekis kertoo olevansa varsin tyytyväinen nuorisovaltuustolle budjetoituun omaan rahaan.

"Tänä vuonna sitä on 8 000 euroa, mutta ensi vuodeksi summa taitaa laskea, kun kaupungin talous on niin tiukalla. Ideoita meillä kyllä riittää. Pienellä budjetillakin voidaan saada paljon aikaiseksi, kun huolellisesti harkitaan ja suunnitellaan."

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksista tohtoriksi väitellyt Anu Gretschel piti Paljakassa kuulemastaan. Hänen mielestään on mainiota, että nuoret haluavat vaikuttaa asioihin syvällisesti ja laajasti.

"Päättäjien on oltava herkkinä nuorilta tuleville signaaleille. Nuoria täytyy opastaa ja kertoa, miten päätökset syntyvät. Päättäjä tai virkamies voi toteuttaa nuorten toiveita muutenkin kuin virallisten esitysten pohjalta. Pitää osata kuunnella", Gretschel neuvoo.

188:ssa Suomen kunnassa toimii nuorten vaikuttajaryhmä, mutta niitä on myös lakkautunut. Gretschelin mukaan nuoret tarvitsevat toimintaansa aina aikuisten tukea.

Nuoret myös haluavat tehdä itse, kun siihen annetaan mahdollisuus. Nykyään esimerkiksi talkoot ovat etenkin taajamien nuorille usein täysin outo asia.

"Nuorisotoimintaan ei useinkaan tarvita lisää rahaa. Riittää, että nuoret saavat itse kertoa ja päättääkin, mihin rahat kohdistetaan. Ne ovat takuulla harkittuja päätöksiä, se on monilla paikkakunnilla nähty", Gretschel vakuuttaa.

Ilmoita asiavirheestä