Helsinki Nuoret etenivät seurakuntavaaleissa, ja nuoria, alle 30-vuotiaita kansalaisia valittiin seurakuntien luottamustehtäviin näissä vaaleissa jo lähes kymmenen prosenttia. Suoraa vertailua edellisistä vaaleista ei ole olemassa, sillä nyt tulokseen vaikutti nuorten oma seurakuntavaalikampanja. Silloinen opiskelijoiden kolmen prosentin osuus kuitenkin antaa kuvan nyt tapahtuneesta muutoksesta.
Politiikka ei edelleenkään lyönyt läpi seurakuntavaaleissa. Helsingissä yhteiseen valtuustoon valittiin vain muutama avoimesti poliittisilta listoilta: kolme sosiaalidemokraattia, yksi kokoomuslainen ja yksi keskustalainen. Erilaisilta yhdistelmälistoilta toki valittiin valtuutettuja, joilla on selkeä poliittinen suunta.
Koko seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi 14:aan eli vain joitain prosentin kymmenysosia edellisvaaleja suuremmaksi. Äänestysvilkkaus kuitenkin vaihteli suuresti. Esimerkiksi Espoossa äänestettiin kaksi kertaa aiempaa vilkkaammin. Helsingissä äänestysprosentti nousi vajaan prosentin, mutta Kajaanissa lähes kolme ja puoli prosenttia.
Seurakuntavaalit keräsivät niin Helsingissä kuin muissakin suurissa kaupungeissa edellistä kertaa enemmän seurakuntalaisia vaaliuurnille. Helsingin suomenkielisessä seurakunnassa ääntään käytti 18 499 jäsentä, kun luku edellisissä vaaleissa oli 16 408. Äänestysprosentti nousi edellisten vaalien 5,5 prosentista 6,2:een.
Helsingin luottamuselimiin tuli paljon uutta voimaa, yli puolet valtuutetuista ja neuvostojen jäsenistä vaihtui. Yhteisen kirkkovaltuuston 91 jäsenestä peräti 54 ja suomenkielisten seurakuntaneuvostojen 278 jäsenestä 158 on uusia. Yhteisessä kirkkovaltuustossa on nyt ensi kertaa historiassa naisenemmistö. Naisia on 49 ja miehiä 42. Keikaus on vielä suurempi suomenkielisissä seurakuntaneuvostoissa, joissa naisten osuus kasvoi 146:sta 169:ään miesten osuuden supistuessa 132:sta 109:ään. Pääkaupungissa naisenemmistö hallitsee muualla paitsi Roihuvuoressa, Vartiokylässä ja Taivallahdessa.