Helsinki Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) pääsihteeri Juha Viertola katsoo, ettei kasvatustieteiden maisterin Jussi Santalahden Turun yliopiston gradutyö "Kaikki käyttää" anna oikeata kuvaa tai täytä tieteellisiä kriteerejä nuorten urheilijoiden dopingin käytöstä.
Tutkimukseen osallistui 307 nuorta yleisurheilijaa iältään 16-20 vuotta. Sen tuloksena joka viides eli 20 prosenttia kertoi tuttavapiirissään tuntevansa dopingia käyttäneen urheilijan.
Viertolan mukaan gradukyselyn tulos ei sinänsä ole yllätys, mutta vastauksille voi olla monia selityksiä, ja raaka totuus voi olla kokonaan toista.
- Riittää, että nämä "Kyllä"-vastanneet nuoret yleisurheilijat tuntevat pikajuoksija Ville Vakkurin, joka itse tunnusti aikanaan dopingin käytön ja palasi tutkimuksen aikaan keväällä 2003 puhtaana kilparadoille.
Vastaava "tutkimus" Viertolan esimerkillä antaisi 100-prosenttisen tuloksen, jos maastohiihtäjille olisi 2001 esitetty tällainen tuttavapiirikysely.
Viertola muistuttaa, että Suomessa jäi dopingtesteissä vuonna 2003 kiinni vain kuusi urheilijaa, joista neljä kotimaassa ja kaksi ulkomailla.
- Positiivisten tulosten määrä on puolen ja 1,5 prosentin välillä. Jos otetaan mukaan "piilorikollisuus", prosentti kilpaurheilussa voi olla 4-5:n luokkaa.
Kaikkiaan Viertola arvioi dopingin käyttäjiä Suomessa olevan noin 10 000, mutta tässä määrässä valtaosa on kilpaurheilun ulkopuolisia kuntosalin käyttäjiä ja voimaurheilun harrastajia.
- Tässäkään tapauksessa ei puhuta isoista prosenttiluvuista, kun kuntosaleilla treenaa satoja tuhansia suomalaisia, Viertola huomauttaa.
Hänen mielestään anabolisten steroidien käytöstä pitää tuoda esiin konkreettiset terveyshaitat ja doping kansanterveydellisenä ongelmana.
- Olemmekin ADT:ssä tuoreeltaan julkaisseet nuorille osoitettua materiaalia dopingin vaaroista ja toivomme sen leviävän urheilujärjestöjen kautta urheilijoille, pääsihteeri Viertola sanoi.