Herättäjäjuhlat ja körttiläisyys. Paavo Ruotsalainen. Homeista historiaa ja katoavaa kansanperinnettäkö? Ei ainakaan pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten körttien mielestä.
"Pääkaupunkiseudulla on miljoona körttiä. He eivät vain tiedä olevansa sellaisia", sanoo Herättäjä-Yhdistyksen Uudenmaan aluesihteeri Samuli Korkalainen.
Korkalainen selittää tätä sillä, että heränneiden eli körttien ajattelu on lähellä tavallisen suomalaisen uskonnollista ajattelua.
"Moni kertoo eroavansa kirkosta, koska uskoo eri tavalla kuin kirkko opettaa. Suurin osa näistä ihmisistä sopisi ajattelutavaltaan körttiläisyyteen", sanoo Korkalainen.
Herännäisyys on silti yksi kirkon herätysliikkeistä ja sidoksissa kirkon oppiin. Korkalaisen mukaan liikkeen salaisuus on sen suvaitsevaisuudessa. Samalle penkille mahtuu istumaan, oli sitten liberaali tai konservatiivi, naispappeuden kannattaja tai vastustaja. Körttien kattojärjestö Herättäjä-Yhdistys on perinteisesti vältellyt tiukkoja kannanottoja uskonasioissa ja jättänyt jäsenille vapauden tehdä omat valintansa.
Ovi auki myös seksuaalivähemmistöille
Tämä näkyy myös heränneiden ihmiskuvassa. "Ihminen saa olla rikkinäinen tai keskeneräinen, jokaisella on oikeus omaan tapaansa elää kristittynä, kuvailee Espoon Olarin seurakunnan rippikoulutyöstä vastaava", körttiläiseksi tunnustautuva pappi Johanna Koivisto.
Samaa korostaa myös herännäisyydestä hengellisen kotinsa löytänyt graafisella alalla työskentelevä Teemu Matilainen.
"Hienointa körttiläisyydessä on se, että saa olla täysin oma itsensä, ajatella omia ajatuksiaan ja toimia omalla tavallaan."
Herännäisyyden perinteiset kanta-alueet ovat Pohjois-Savo ja Pohjanmaa, mutta pääkaupunkiseudullakin asuu paljon körttejä. Espoon herättäjäjuhlia ei kuitenkaan ole tarkoitettu pelkästään heille. Nuoret körtit painottavat, että kaikki ovat tervetulleita. Esimerkiksi seuroille osallistuvat niin vauvat kuin vaaritkin. Suvaitsevaisuuden puolesta on liputettu laajemminkin.
"Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen toivotti vuoden 2005 Herättäjäjuhlilla pitämässään puheessa uusperheet ja seksuaalivähemmistöt tervetulleeksi mukaan. Kutsu on myös kuultu. Sateenkaarimessujen yhteydessä on sovittu, että sateenkaarikansa tapaa toisensa juhlakentällä tietyillä lohkoilla", kertoo Korkalainen.