Koillis-Suomen kunnissa asuvat nuoret arvostavat kotiseutuaan. He antavat arvoa ympäristön turvallisuudelle ja luonnonläheisyydelle. Moni nuori katsoisi voivansa asua alueella, jos siellä olisi riittävästi koulutus- ja työpaikkoja sekä asuntoja. Melko pieni määrä kuitenkin uskoo todennäköisesti harkitsevansa aikanaan takaisinmuuttoa, mikäli tie vie opiskelun myötä muualle.
Kuusamon, Posion, Taivalkosken ja Sallan kuntien nuorilta on kysytty heidän mielipiteitään omasta kotikunnastaan, sieltä lähtemisestä ja mahdollisesti sinne palaamisesta. Perusongelmana on se, miksi nuoret muuttavat. Tradenomiopiskelijoiden Päivi Männikön ja Kaija Viitalan opinnäytetyössä kyselytutkimus kohdistettiin viime helmikuussa yli kolmannekselle alueen yläasteiden 8:s- ja 9:s-luokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista. Kysymykset laadittiin Koillis-Suomen aluekeskuksen Lasten ja nuorten tulevaisuusohjelmalle asetettujen tavoitteiden pohjalta.
Sallalaiset yläastetta viimeistä vuotta käyvät Laura Narkiniemi ja Emmaleena Salla ovat kohtalaisen tyytyväisiä kotikuntaansa. Hyvää on rauhallisuus. Toisaalta kunnan pienuus on myös kielteistä. Harrastusmahdollisuuksia on Emmaleenan mukaan saatu lisää. Kumpikin pitää kuitenkin melko epätodennäköisenä sitä, että he aikanaan opiskelun jälkeen asettuisivat Sallaan asumaan. "Tässä vaiheessa vielä tosin on aikaista sellaista ajatella. Kaikki riippuu sitten esimerkiksi oman alan työmahdollisuuksista", Emmaleena sanoi.
Takaisin muuttoa opiskelun jälkeen kaikissa kunnissa yli 30 prosenttia katsoi voivansa harkita. Todennäköisesti sitä harkitsevien määrä oli suurin Kuusamossa; 29,4 prosenttia. Pienin luku oli Posiolla; 6,7
Nuorilta kysyttiin myös asuinpaikkakunnan valintaan vaikuttavia asioita tulevaisuudessa. Eniten vaikuttaa työpaikka yleensä. Sen jälkeen tulevat koulutusta vastaava työpaikka ja opiskelumahdollisuudet. Hyvin tai melko tyytyväisiä oltiin omalla paikkakunnalla mm. kirjastopalveluihin, liikuntamahdollisuuksiin, nuorisotoimintaan ja luonnon läheisyyteen. Tyytymättömyyttä aiheuttivat harrastusmahdollisuudet, nuorten tapaamistilat, konserttitarjonta ja työllisyystilanne.
Nuoret saivat antaa myös kouluarvosanan (4-10) nykyiselle kotipaikkakunnalleen. Keskiarvoksi koko alue sai 7,44. Huonoin oli Posion 6,78 ja korkein Kuusamon 7,76. "Keskiarvoa voi pitää ihan tyydyttävänä numerona. Parantamisen varaa kuitenkin on", totesi Nuorten ja lasten tulevaisuusohjelmaa vetävä Tarja Vuorela. Kyselyllä päivitetään ohjelmaa ja sen tulokset jäävät kuntien käyttöön.
Yllättävänä opinnäytetyöntekijät Päivi Männikkö ja Kaija Viitala pitivät jatko-opiskelusta saatuja vastauksia. Vastaajia oli 870 ja heistä 195 suunnitteli opiskelua teknisillä aloilla. Sen sijaan matkailussa sitä suunnitteli vain 49. "Matkailu on aluekeskusohjelmassa yksi painopistealueita, mutta jostain syystä ei ala kiinnosta nuoria ammattina, kuten olisi voinut luulla", Männikkö sanoi.