Nuoret arvostavat edelleen maaseutua asuinympäristönä, joskin osallistumismahdollisuuksia kotipaikkakunnalla pidetään vähäisinä. Yli puolet maalla asuvista nuorista aikoo asua maalla jatkossakin, mikäli työasiat vain järjestyvät.
Nuorten näkemyksiä maaseudusta on kartoitettu Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella. Kyselyyn vastasi vajaat 800 Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa opiskelevaa nuorta. Tutkimus on jatkoa viisi vuotta sitten tehdylle vastaavalle tutkimukselle.
Tutkija Tarja Toivosen mukaan nuorten tyytyväisyys kotikuntaansa näyttää jopa hieman lisääntyneen viime vuosina. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta nuoresta oli vähintään melko tyytyväinen omaan kotikuntaansa.
Kehittämisehdotukset keskittyivät lähinnä vapaa-aikaan, sillä kokoontumis- ja ajanviettotilojen puute häiritsi yli puolta nuorista.
Sopivimpana vaikuttamismahdollisuutena kotiseudun asioissa nuoret pitivät harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa suunnittelevaa ryhmää. Koulujen yhteydessä toimivien ryhmien lisäksi kannatusta sai myös erillinen nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamisryhmä. Noin puolet nuorista piti tällaisia vaikuttamisryhmiä sopivana tapana vaikuttaa kotiseudun asioihin.
Kyselyyn vastanneista nuorista 56 prosenttia haluaisi asua maaseudulla ja vastaavasti 32 prosenttia kaupungissa, mikäli työpaikkaa ei tarvitsisi huomioida asuinpaikan valinnassa. Kun kysyttiin, missä nuoret arvelevat asuvansa kymmenen vuoden kuluttua, maaseutu ja kaupungit osoittautuivat tasaväkisiksi vaihtoehdoiksi. Syynä kaupunkiin muuttoon pidettiin yleisimmin työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Myös kyllästyminen pienellä paikkakunnalla asumiseen tuli esiin lähes joka viidennen nuoren vastauksessa.