Suomalaisten suun terveyden kehityksestä on saatu viime aikoina huolestuttavia tietoja.
Esimerkiksi Yle kertoi keväällä, että pääkaupunkiseudun alle 30-vuotiaista aikuisista 40 prosenttia ei ole käynyt hammaslääkärillä viiteen vuoteen. Etenkin miehiä, pienituloisia ja vähemmän koulutettuja ja hankalinta saada hakeutumaan hoitoon.
Lisäksi koko väestöä koskevien hoitotakuusäännösten jalkoihin arvioidaan jääneen erityisryhmiä, joita julkisella puolella ei enää erikseen kutsuta hoitoon.
Kiireetöntä hoitoa pitää jonottaa
Kunnalliseen hammashoitoon hakeutumista hidastavat paikoin pitkät jonotusajat. Kiireettömään hammashoitoon pitäisi lain mukaan päästä puolessa vuodessa, mutta kaikkialla se ei onnistu.
Hammaslääkärille hakeutuvista hyvätuloiset suosivat yleensä yksityistä hoitoa ja pienituloisemmat kunnallista. Osa väestöstä käyttää sekä kunnallista että yksityistä hoitoa.
Yli 30 vuotta hammaslääkärinä toimineen erikoishammaslääkäri Tapani Yliniemen mielestä koko aikuisväestön ja erityisesti pienituloisten mahdollisuus hakeutua kunnalliseen hammashoitoon on ajatuksena kaunis, eikä hän myöskään kiistä kansalaisten oikeutta valita hoitopaikkaansa.
”Mutta käytännössä kaikki eivät sinne kunnalliseen hoitoon pääse, ainakaan muuten kuin pitkään jonottamalla.”
Kunnallisen hammashoitojonon ohi aikuinen pääsee, jos hän on särkypotilas. Monessa paikassa terveyskeskushammaslääkärit joutuvatkin pitämään aikuispotilaiden särkyvastaanottoa aamusta iltaan.
Omia hampaita arvostetaan
Yliniemi kuitenkin arvioi, että kokonaisuudessaan suomalaisten suun terveys on kehittynyt parempaan suuntaan.
”Omia hampaita osataan arvostaa nykyään entistä enemmän.”
Myös tietämys hampaiden vaikutuksesta terveyteen on kasvanut. Tutkimuksissa on ilmennyt, että huonokuntoisella purukalustolla ja suun terveysongelmilla on yhteys kroonisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen.
”Kun itse valmistuin hammaslääkäriksi, ei hampaiden poistaminen tai menettäminen tuntunut olevan yleensäkään iso asia. Siihen aikaan tehtiin vielä paljon kokoproteeseja. Nykyään monelle on kauhistus, jos suusta puuttuu hammas.”
Hammaslääkäri on huomannut, että ulkonäköpaineet ovat kasvaneet.
”Hampaiden oikomista sekä valkaisua ja muita esteettisiä hoitoja kysytään yksityispuolelta yhä enemmän. Ihmiset ovat myös entistä halukkaampia vaativiin hoitoihin, kuten hammassiltoihin ja implantteihin.”
Hammasta purraan kiireessä
Myös purentavaivojen vuoksi hakeudutaan hoitoon entistä herkemmin.
”Osaltaan näihin vaivoihin vaikuttaa kiireinen elämänmeno.”
Ja niitä hammaslääkäripelkoisiakin riittää. Heitä on kaikenikäisiä. Joillakin voi olla oma, karmea kokemus puuduttamatta hoidetusta hampaasta, jollakin toisella pelko liittyy vanhemman tai jonkun tuttavan kertomaan.
”Pelko on aina todellista, ja se pitää hoitaa ensin. Kun potilaan luottamus on voitettu, voidaan aloittaa hampaiden hoito. Tarvittaessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi rauhoittavaa esilääkitystä tai ilokaasua”, Yliniemi kertoo.
Lue lisää suomalaisten hampaiden kunnosta Kalevan Sunnuntai-liitteestä!