Rakennusten omistajien vastuu nuohoamisesta ja paloturvallisuudesta kasvaa, jos sisäministeriön kaavailema uudistus toteutuu ensi vuonna. Uudistuksen myötä pelastustoimi ei olisi enää velvollinen järjestämään nuohouspalveluita, vaan rakennusten omistajat hankkisivat nuohoojat itse.
Sisäministeriön yli-insinööri Jaana Rajakon mukaan nuohouksen teettäminen on jo ollut kiinteistön omistajien vastuulla, mutta pelastuslaitos on taannut palvelun saatavuuden. Uudistuksella kerrotaan haettavan joustoa kankeaan järjestelmään.
– Piirinuohouksessa nuohooja suunnittelee reittinsä etukäteen ja kiertää talosta taloon. Jos nuohousta tarjotaan maaliskuulle, mutta satutkin olemaan vaikka Kanarialla, saat nuohouksen seuraavan kerran vuoden päästä. Vastuun toteuttaminen on tehty aika hankalaksi kiinteistön omistajalle, Rajakko sanoo.
Rajakon mukaan uudistus ei juuri vaikuttaisi kiinteistön omistajiin.
– Todennäköisesti paikkakunnilla jo olevat nuohoojat jatkavat työtään ja mainostavat palveluaan. Hyvässä lykyssä postiluukussa voi olla kymmenen mainosta, joista voi tilata nuohoojansa. Hintasääntelyn poistuessa asiakkaan on tärkeää muistaa kysyä, mitä palvelu maksaa ja mitä siihen kuuluu.
Kilpailutus laiskistaa
Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäisen mukaan pelkona on, että kilpailun täyden vapauttamisen jälkeen nuohousvälit kasvavat ja paloturvallisuus heikentyy. Hänen mukaansa sivuoireita on havaittavissa esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, missä kilpailutus on jo käytössä.
– Siellä on todettu, että kiinteistön omistajat käyttävät nuohoojan palvelua yhä harvemmin. Yhden vuoden sääntö venyy useammaksi vuodeksi. Kun asiakkaat saavat valita nuohoojan, he kokevat saavansa valita myös nuohousvälin, Jyrkiäinen sanoo.
Rajakon mukaan välien venymistä ehkäisisivät jatkossakin lähetettävät pelastustoimen omavalvontalomakkeet, joissa kysytään myös nuohouksesta. Myös nuohoojat voivat hänen mukaansa räätälöidä palveluja estääkseen välien venymistä.
– Voihan autonkin kanssa tehdä huoltosopimuksen, ja hammaslääkäri lähettää muistutuksen kerran vuodessa. Miksi nuohoojan kanssa ei voisi tehdä niin?
Yleensä nuohousala kouluttaa itse työntekijänsä oppisopimuksella. Jyrkiäisen mukaan kilpailutus ei kannustaisi tähän, vaikka alalla on pulaa työntekijöistä.
– Jos itselleen kouluttaa työntekijän, onko hän tutkinnon saatuaan enää minun työntekijäni, vai alkaako hän kilpailla samoista asiakkaista, joiden kanssa hän teki oppisopimuksen aikana töitä?